Kalle Hakala

suomalainen poliitikko
Tämä artikkeli kertoo Mikkelin vaalipiirin kansanedustajasta. Turun pohjoisen vaalipiirin kansanedustajasta katso artikkeli Kalle Fredrik Hakala.

Kalle Juhonpoika Hakala (18. maaliskuuta 1880 Lempäälä16. toukokuuta 1947 Mikkeli) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1911–1918, 1924–1933 ja 1934–1947.[1] Hän oli muun muassa Mikkelissä ilmestyneen Vapaus-sanomalehden päätoimittaja sekä Valtakunnanoikeuden ja sotasyyllisyysoikeuden jäsen.

Kalle Hakala
Kansanedustaja
1.2.1911–16.5.1918, 1.5.1924–31.8.1933, 22.10.1934–16.5.1947
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Mikkelin läänin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt18. maaliskuuta 1880
Lempäälä
Kuollut16. toukokuuta 1947 (67 vuotta)
Mikkeli
Ammatti toimittaja

ElämäMuokkaa

Lempäälässä syntyneen Kalle Hakalan vanhemmat olivat torppari Juho Hakala (1851-1924) ja Wilhelmina Myllymäki (1850-1909).[1] Hakala aloitti työnteon 15-vuotiaana renkinä, jonka jälkeen hän oli vuoden Hämeenlinnassa värjärin opissa käyden samalla käsityöläiskoulun iltakurssin. Myöhemmin Hakala työskenteli konepajoilla Tammelassa, Äetsässä, Tampereella ja Helsingissä. Työväenliikkeeseen Hakala lähti vuonna 1904 liittymällä Helsingin Työväenyhdistyksen levyseppien ammattiosastoon. Vuonna 1906 hän sai työpaikan Mikkelistä Sjöströmin konepajalta, josta siirtyi keväällä 1907 Vapauden toimittajaksi.[2] Hän oli myös lehden päätoimittaja vuosina 1911–1921.

Hakala valittiin kansanedustajaksi vuoden 1911 eduskuntavaaleissa.[1] Sisällissodan käynnistyessä Hakala valittiin Työväen pääneuvoston varajäseneksi, mutta hän ei osallistunut sen toimitaan. Hakala liittyi punaisiin vasta helmikuun lopussa, jolloin hän aloitti kansanvaltuuskunnan asutushallituksen ja maatalousasianosaston palveluksessa.[2] Maaliskuun lopussa Hakala nimitettiin myös lainvalmistelukomitean jäseneksi.[3] Huhtikuun alussa kansanvaltuuskunta evakuoitiin Viipuriin, josta Hakala palasi parin päivän kuluttua Helsinkiin. Hakala vangittiin pari viikkoa myöhemmin ja lokakuussa hän sai 8 vuoden tuomion valtiopetoksesta.[2]

Hakala kärsi tuomiotaan Tammisaaren pakkotyölaitoksessa, josta hän vapautui armahduslakien nojalla vuonna 1921. Hakala työskenteli Mikkelin Työväen Osuuskaupan konttoristina, kunnes hänet valittiin jälleen kansanedustajaksi 1924. Kolmannen kerran Hakala nousi eduskuntaan vuonna 1934 Oskari Salosen jätettyä paikkansa. Kansanedustajan tehtäviensä ohessa Hakala työskenteli Vapaus-lehden toimittajana ja päätoimittajana 1933–1947.[1] Jatkosodan jälkeen Hakala oli eduskunnan nimittämänä jäsenenä Valtakunnanoikeudessa sekä sotasyyllisyysoikeudessa, jossa hän oli yksi neljästä kaikkien syytteiden hylkäämistä kannattaneesta jäsenestä.[4] Hakala kuului myös Mikkelin kaupunginvaltuustoon ja oli presidentin valitsijamiehenä 1931, 1937, 1940 ja 1943.[1]

Hakala kuoli pitkäaikaiseen sairauteen kesken kansanedustajakautensa toukokuussa 1947. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Antti Tossavainen.[5] Hakala on haudattu Mikkeliin Harjun hautausmaalle.

PerheMuokkaa

Hakalan ensimmäinen puoliso oli Alma Maria Purhonen (1882-1927), jonka kanssa hän oli naimisissa vuodesta 1911.[1] Pariskunnalla oli seitsemän lasta.[2] Vuonna 1928 hän avioitui Alina Partin (1888-1956) kanssa.[1]

TeoksiaMuokkaa

  • Punasia juttuja : kokoili ja piirteli Pekka P.. Nimimerkillä ”Pekka P.”. Mikkeli: Mikkelin työväen sanomalehti-osuuskunta, 1909.
  • Osuuskunta Vapaus r.l. 25 vuotta. Mikkeli: Osuuskunta Vapaus, 1925.
  • Pirinöitä ja parranpärinöitä''. Nimimerkillä ”Juuso”. Mikkeli: Osuuskunta Vapaus, 1926.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Kalle Hakala. Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 19.12.2007.
  2. a b c d Hakala, Kalle Juhonpoika - Valtiorikosylioikeuden akti (25095) Valtiorikosylioikeuden aktit. 29.11.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 19.1.2022.
  3. Rinta-Tassi, Osmo: Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena, s. 172. Punaisen Suomen historia 1918. Helsinki: Valtion painatuskeskus ; Opetusministeriö, 1986. ISBN 951-86007-9-1.
  4. Soini, Yrjö: Kuin Pietari hiilivalkealla : sotasyyllisyysasian vaiheet 1944-1949, s. 357–358. Helsinki: Otava, 1956.
  5. Kansanedustaja Kalle Hakala kuollut. Sisämaa-Laatokka, 18.5.1947, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 19.1.2022.