Kadrin päiväkirja
Kadrin päiväkirja (vir. Kadri) on Silvia Rannamaav nuorisoromaani, joka ilmestyi alun perin Neuvosto-Virossa vuonna 1959. Päiväkirjan muotoon kirjoitettu teos on kaksiosainen ja mukailee H. C. Andersenin satua ”Ruma ankanpoikanen”. Kirjan jatko-osaa Kasuema (1963) ei ole suomennettu.[1][2] Jatko-osan pohjalta valmistui elokuva Leikkejä kouluikäisille (Naerata ometi) vuonna 1985.[3][4]
| Kadrin päiväkirja | |
|---|---|
| Kadri | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Silvia Rannamaa |
| Kieli | viro |
| Genre | tyttökirjat, nuortenkirjallisuus |
| Julkaistu | 1959 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Anniina Ljokkoi |
| Kustantaja | Savukeidas |
| Julkaistu | 2014 |
| ISBN | 978-952-268-115-7 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Molemmat teokset ovat pysyneet Virossa suosittuina pitkään ja niistä on julkaistu painoksia vielä 2000-luvulla, ja niiden lukeminen kuuluu Virossa äidinkielen opeteussuunnitelmaan.[1] Teoksia on käännetty venäjäksi, latviaksi, liettuaksi, slovakiksi, tšekiksi, armeniaksi, gruusiaksi ja suomeksi.
Sisältö muokkaa
Tapahtumien kulku alkaa sairaalasta, jossa minäkertoja Kadri Jalava toipuu onnettomuudesta. Kadria on koulussa epäilty varkaudesta, ja sen jälkeen hän on jäänyt auton alle ylittäessään tietä.
Kertomuksen juoni sijoittuu 1950-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Kadri asuu isoäitinsä kanssa tunkkaisessa kellariasunnossa. Isoäiti on luonteeltaan karhea ja käyttäytyy usein nuivasti, mutta kertomuksen myötä hän paljastuu hyväsydämiseksi ihmiseksi. Kadrin äiti on kuollut vuosia sitten, eikä Kadri muista häntä. Isä Ylo Jalava on puolestaan kadonnut sota-aikana ja elää ilmeisesti Ruotsissa. Perheen koti on tuhoutunut sodassa.
Aluksi Kadrilla ei ole ystäviä, hän on onneton, köyhä ja yksinäinen. Hän surkuttelee elämäänsä päiväkirjan sivuilla löytämättä itsestään mitään hyvää. Muutoksen Kadrin elämään tuo samaan aikaan sairaalahoidossa oleva kirjailija Elsa Sarap. Elsa-tädin rohkaisemana Kadri alkaa nähdä elämänsä optimistisemmin ja saa itsevarmuutta.
Tarinan suurin käänne tapahtuu, kun Kadri avaa isoäidille osoitetun kirjeen, jonka on lähettänyt Kadrin isä Ylo Jalava. Isä on jo ajat sitten palannut ulkomailta ja etsii yhteyttä tyttäreensä. Kadri tapaa isänsä ja vie tämän yhteen myös isoäitinsä kanssa. Isoäiti syyttää aluksi isää perheen hylkäämisestä ja Kadrin mielistelystä itselleen.
Isä järjestää Kadrille ja isoäidille uuden asunnon ja osoittaa isoäidille vilpitöntä kiitollisuutta siitä, että tämä on kasvattanut Kadria. Kirja päättyy onnellisiin tunnelmiin ja kiitollisuuteen tärkeiden ihmisten läsnäolosta ja hyvistä ystävistä.
Teoksen tapahtumat sijoittuvat kirjailijan kotikaupunkiin Tallinnaan, vaikkakaan sitä ei suoraan mainita. Viron pääkaupunkiin Tallinnaan viittaavat Kadrin muistot pitkistä, aamuisista raitiovaunumatkoista kouluun. Kadri mainitsee myös uuden asunnon ikkunasta avautuvan näkymän merelle.
Alkuperäisteoksen painokset muokkaa
- Eesti Riiklik Kirjastus, 1959
- Eesti Riiklik Kirjastus, 1962
- Eesti Raamat, 1965
- Eesti Raamat, 1970 (yhteispainos jatko-osan Kasuema kanssa)
- Eesti Raamat, 1978 (yhteispainos jatko-osan Kasuema kanssa)
- Eesti Raamat, 1984
- Eesti Raamat, 1990 (yhteispainos jatko-osan Kasuema kanssa)
- Steamark, 2002
- TEA Kirjastus, 2010, sarjassa TEA lasteraamatute varalaegas
Suomennokset muokkaa
- Rannamaa, Silvia: Kadrin päiväkirja. Suomentanut Anniina Ljokkoi. Savukeidas, 2014. ISBN 978-952-268-115-7
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Ljokkoi, Anniina: Kadrin päiväkirja on yhden tytön tarina siitä, millaista oli kasvaa Neuvostoliitossa Viron Suomen-instituutti. 8.4.2016. Viitattu 24.10.2023.
- ↑ Kadrin päiväkirja Kirjasampo.fi. Viitattu 24.10.2023.
- ↑ Naerata ometi (1985) Eesti filmi andmebaas. Viitattu 24.10.2023. (viroksi)
- ↑ Naerata ometi Elonet. Viitattu 24.10.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
- Ljokkoi, Anniina: Pioneerit, vakoilijat ja kadonnut isä : Silvia Rannamaan romaanin Kadri neuvostokulttuurin ilmiöiden kääntäminen virosta suomeksi. Pro gradu -työ. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.10.2023).
- Parkkola, Isla: "Mikäpä olisi eläessä satujen maassa". Lukukeskus. Julkaistu Lukufiiliksen numerossa: 1/2015. Arkistoitu 10.3.2015. Viitattu 24.10.2023.
- Silvia Rannamaa “Kadri” Kirjakoi -blogi. Viitattu 24.10.2023. (viroksi)