Avaa päävalikko

Kaarlo Kallioniemi

suomalainen pikakirjoittaja

Kaarlo Sakari Kallioniemi (vuoteen 1904 Jahnsson, 12. toukokuuta 188312. joulukuuta 1953)[1] oli suomalainen pikakirjoittaja, opettaja ja pikakirjoituksen oppikirjojen tekijä.

Elämä ja uraMuokkaa

Kaarlo Sakari Jahnsson syntyi Turussa vuonna 1883. Hänen isänsä oli filosofian tohtori Adolf Waldemar Jahnsson, joka toimi tuolloin Turun ruotsalaisen klassillisen lyseon lehtorina,[2] ja äitinsä Ida Sofia Magdalena Helander. Perheeseen syntyi kahdeksan lasta.[3] Vanhimmasta veljestä Yrjö Jahnssonista tuli taloustieteilijä ja professori ja Alli Kallioniemestä (vuoteen 1905 Jahnsson) kansanedustaja.[4] Toinen veli oli rehtori, opetusneuvos Aarne Kallioniemi.

Kaarlo Jahnsson tuli ylioppilaaksi Turun suomalaisesta lyseosta 1901.[4] Vuonna 1904 hän vaihtoi sukunimensä Kallioniemeksi.[1] Hän valmistui filosofian maisteriksi 1907 ja suoritti teologisen erotutkinnon 1908.[4]

Kallioniemi toimi Helsingin suomalaisessa tyttökoulussa uskonnon ja historian nuorempana lehtorina 1912–1936 sekä pikakirjoituksen opettajana Suomen liikemiesten kauppaopistossa 1906–1936 ja siitä eriytyneessä kauppakorkeakoulussa 1911–1936.[1]

Pikakirjoittajana Kallioniemi toimi valtiopäivillä ja eduskunnassa 1904–1953. Vuodesta 1936 alkaen hän toimi eduskunnan suomenkielisen pikakirjoituskanslian päällikkönä.[4]

Kallioniemi oli naimisissa Lyyli Wartiovaaran kanssa vuodesta 1908, ja heille syntyi seitsemän lasta.[4]

PikakirjoitusMuokkaa

Virkatöidensä ohella Kallioniemi toimi muutenkin ahkerasti pikakirjoituksen alalla. Hän oli Suomen pikakirjoittajayhdistyksessä useissa tehtävissä eri vuosina: rahastonhoitajana, opettajana, varapuheenjohtajana sekä vuodet 1937–1946 puheenjohtajana. Pikakirjoituslehden toimittajana hän toimi 1920–1935.[1]

Kallioniemi julkaisi useita pikakirjoituskirjoja: sekä oppikirjoja että pikakirjoituksen historiaa käsitteleviä tietokirjoja. Lisäksi hän toimitti Neovius-Nevanlinnan Pikakirjoituksen oppikirjan painoksia tämän kuoleman jälkeen.

TeoksetMuokkaa

  • Pikakirjoituksen alkeet. Otava, 1926
  • Valikoima ehtolyhennyksiä. Otava, 1937
  • Neovius-Nevanlinnan pikakirjoitusjärjestelmän kehittyminen. Otava, 1940
  • Pikakirjoituksen ehtolyhennysoppi. Otava, 1945
  • Pikakirjoitus ja säätyvaltiopäivät. Otava, 1946

LähteetMuokkaa

  • Kuka kukin oli. Henkilötietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista. Helsinki: Otava, 1961.
  • Zetterberg, Seppo: Yrjö ja Hilma Jahnsson. ISBN 951-99361-4-9. Helsinki: Yrjö Jahnssonin säätiö, 1982.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Kuka kukin oli
  2. Zetterberg, s. 28
  3. Zetterberg, s. 36
  4. a b c d e Zetterberg, s. 391