Kaakonsauramo
Kaakonsauramo (Anthemis ruthenica) on yksivuotinen, Keski- ja Kaakkois-Euroopasta kotoisin oleva mykerökukkainen ruohokasvi.
| Kaakonsauramo | |
|---|---|
_IMG_8301.JPG) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Alaheimo: | Asteroideae |
| Tribus: | Anthemideae |
| Suku: | Sauramot Anthemis |
| Laji: | ruthenica |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Yksivuotinen kaakonsauramo kasvaa noin 20–50 cm korkeaksi. Kasvi on kauttaaltaan tiheä- ja pitkäkarvainen ja tyvestä lähtien haarova. Lehdet ovat varressa kierteisesti. Lehtilapa on kapealiuskainen ja tavallisesti kaksi kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat kapeita ja otakärkisiä. Isohkot kukkamykeröt ovat yksittäin haarojen kärjessä ja ne ovat pitkäperäisiä ja noin 2–4 cm leveitä. Mykerön kehto on puolipallomainen. Useammassa rivissä olevat kehtosuomut ovat kapeita, kalvolaitaisia, pyöreäkärkisiä ja karvaisia. Ulommat kehtosuomut ovat suippoja. Kekomainen mykeröpohjus on kokonaan suomuinen. Pohjussuomut ovat suikeita, jyrkästi kapenevia ja kärkiosaltaan hampaisia. Valkoisten, emikukkia olevien laitakukkien kielen leveys on tavallisesti 3–7,5 mm. Keltaiset kehräkukat ovat kaksineuvoisia ja torvimaisia. Suomessa kaakonsauramo kukkii kesä-lokakuussa. Pähkylä on liereä ja siinä on tavallisesti neljä kyhmyistä harjua. Pähkylä on vailla pappusta.[2][3]
Kaakonsauramo muistuttaa ulkonäöltään suuresti peltosauramoa (Anthemis arvensis), mutta laji on jälkimmäistä pidempi- ja tiheäkarvaisempi ja sen lehtien liuskat usein leveämpiä. Kaakonsauramon mykerön ulommat kehtosuomut ovat suippoja, pohjussuomut leveämpiä ja niiden kärjet hampaallisia.[2]
Levinneisyys muokkaa
Kaakonsauramo on alun perin kotoisin Euroopan keski- ja kaakkoisosista.[2] Suomessa se on harvinainen uustulokas.[2] Lajia on tavattu satunnaisesti eri puolilta maata Lappia myöten, mutta lajista tehdyt havainnot ovat pääasiassa 1900-luvun alkupuolelta.[4] Harvoja uudempia havaintoja kaakonsauramosta on esimerkiksi Oulusta vuodelta 2004.[5]
Elinympäristö muokkaa
Suomessa kaakonsauramoa on tavattu ratapihoilla, kaatopaikoilla, tienvarsilla, satamissa ja joutomailla.[2]
Lähteet muokkaa
- Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.) 1998: Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo. Helsinki.
- Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart: Suuri Pohjolan kasvio. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Helsinki 2005.
Viitteet muokkaa
- ↑ Catalogue of Life: Anthemis ruthenica catalogueoflife.org. Arkistoitu 25.3.2016. Viitattu 2.7.2013.
- ↑ a b c d e Retkeilykasvio 1998, s. 422.
- ↑ Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 611.
- ↑ Lampinen, R., & Lahti, T. 2013: Kasviatlas 2012: Kaakonsauramon (Anthemis ruthenica) levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Viitattu 2.7.2013.
- ↑ Oulun kasvit 2005, s. 450.