Käyttötaide
Soveltava taide eli käyttötaide on käytännön tarkoituksia palvelevaa taidetta, esimerkiksi taideteollisuuden tuotteita ja mainosgrafiikkaa.[1][2] Julisteet ja kirjan piirretty kuvitus ovat tämän ajattelun mukaan käyttötaidetta. Rajanvedot ovat kuitenkin historiallisesti nopeasti muuttuvia.
Käyttötaiteen käsite on muunnettu johdannainen niin sanottujen vapaiden taiteiden ja soveltavien taiteiden välisestä jaosta. Antiikissa Artes liberales, vapaat taiteet olivat vapaille miehille tarkoitettuja tietoja ja taitoja, joiden hallinta ja käyttö erottivat heidät orjista. Sittemmin käsitettä sovellettiin uudelleen taiteenlajien muodollisten luokittelujen tekemiseen ja taiteiden käyttötarkoitukset erotettiin määrittelystä erilleen. Sovelletut taiteet olivat esimerkiksi taideteollisuutta, jolla katsottiin olevan hyötykäyttöä päinvastoin kuin niin sanotulla korkeataiteella, jolla oli etunaan tuottaa puhtaita eli pyyteettömiä taidenautintoja. Samaa perua on jako niin sanottuihin ylempiin ja alempiin taiteisiin.
Arvostelua muokkaa
Pragmatistisen filosofian mukaan merkitys on käyttö (esimerkiksi Charles S. Peirce). John Deweyn mukaan taideteos on kokemus. Tämäntapaisen ajattelun mukaan kantilaista puhdasta, muusta kokemisesta eroavaa tai ”ylempää” esteettistä kokemusta ei ole olemassa ja sitä myötä myös taidelajien hierarkisointi taideteosten käytön mukaan ei tee oikeutta taiteen tavalle olla olemassa. Samaa puolustaa taidemaailmassa viime aikoina tapahtunut uudelleenorganisoituminen ja eri taiteenlajien väliset muutokset, jotka myös puoltavat edellä mainittujen jaottelujen hylkäämistä.
Lähteet muokkaa
- ↑ Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.