Kärpäsloukku

kihokkikasveihin kuuluva lihansyöjäkasvilaji

Kärpäsloukku (Dionaea muscipula) on lihansyöjäkasvi. Se on ainoa Dionaea-suvun ainoa laji kihokkikasvien heimossa. Jotkut tutkijat ovat pitäneet lajia omaan heimoonsa, Dionaeaceae, kuuluvana, koska sen emiön ja hetiön ominaisuudet poikkeavat muiden kihokkikasvien vastaavista. Kärpäsloukku kasvaa luonnonvaraisesti vain melko suppealla alueella Pohjois- ja Etelä-Carolinassa Yhdysvalloissa. Kärpäsloukku kuuluu yhdessä muun muassa mimosien kanssa niihin harvoihin kasveihin, jotka pystyvät nopeisiin liikkeisiin.

Kärpäsloukku
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kihokkikasvit Droseraceae
Suku: Kärpäsloukut Dionaea
J.Ellis
Laji: muscipula
Kaksiosainen nimi

Dionaea muscipula
J.Ellis, 1773

Katso myös

  Kärpäsloukku Wikispeciesissä
  Kärpäsloukku Commonsissa

Kärpäsloukun saalistus perustuu lehtiin, jotka muistuttavat sekä ulkonäöltään että toiminnaltaan karhunrautoja. Lehden sisällä on 3–6 aistikarvaa. Kun hyönteinen tutkiessaan lehden sisäpuolta koskettaa kahteen kertaan karvaa kahdenkymmenen sekunnin aikana, loukku sulkeutuu hyönteisen ympärille 1–3 sekunnissalähde? lämmön määrästä riippuen. Mikäli hyönteinen on turhan pieni sulatettavaksi, se voi paeta loukun reunapiikkien väliin jäävistä raoista, mutta muutoin loukku sulkeutuu pian tiiviisti ja alkaa erittää ruoansulatusentsyymejä sisältävää nestettä. Muutaman päivän tai viikon kuluttua saaliinsa hyödyntänyt loukku aukeaa, ja tuuli puhaltaa loukkuun jääneet, sulamattomat osat pois. Loukku pystyy sulkeutumaan noin seitsemän kertaa ennen kuin se kuolee.[2] Kärpäsloukun tiedetään syöneen myös nuoria sammakoita. Kärpäsloukun kasvattamista suositellaan vain kokeneemmille kasvattajille sen vaikean talvilevon takia. Kasvi vaatii kolmen kuukauden levon 0–8 celsiusasteen lämpötilassa. Tänä aikana kasvualusta on pidettävä riittävän kosteana varoen kuitenkin homeen ilmestymistä kasvualustaan tai talvehtivan kasvin osiin. Usein talvehtiminen epäonnistuu huolellisesta hoidosta huolimatta.

Kärpäsloukusta on jalostettu erilaisia lajikkeita kaupalliseen käyttöön, kuten esimerkiksi isoloukku, nopeasti sulkeutuva, kokonaan punainen tai vihreä ja lukuisia muita versioita.

Vanha piirros kärpäsloukusta Curtis's Botanical Magazine -julkaisussa.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Schnell, D., Catling, P., Folkerts, G., Frost, C., Gardner, R. et al.: Dionaea muscipula IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2000. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.9.2016. (englanniksi)
  2. Dionaea muscipula - The Venus Flytrap The Botanical Society of America. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 27.9.2011.

Aiheesta muualla muokkaa