Kávos
Kávos (kreik. Κάβος Δασκαλιού, Kávos Daskalioú) on kykladisen kulttuurin aikaisen asutuksen arkeologinen kohde Kéroksen saarella Kreikassa. Se sijaitsee saaren länsirannikolla. Kávoksen edustalla sijaitsee pieni saari nimeltä Daskalió, joka on osa arkeologista kohdetta.[1][2][3] Saaren erottaa Kéroksesta noin 80 metriä leveä salmi.
| Kávos ja Daskalió | |
|---|---|
| Κάβος / Δασκαλιό | |
 Kávoksen arkeologinen alue. |
|
| Sijainti | |
  Kávos ja Daskalió |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Kéros, Náxos ja Pienet Kykladit, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | asutus |
| Ajanjakso | noin 2800–2200 eaa. |
| Kulttuuri | kykladinen kulttuuri |
Kávoksen ja Daskalión asutus on ajoitettu varhaiselle kykladiselle kaudelle II (EC II) eli Kéros-Sýros-kulttuurin ajalle noin 2800–2200 eaa. Varsinainen asuinpaikka on ainakin myöhemmässä vaiheessa ollut Daskalión saaren nykyisin muodostavalla kukkulalla, joka on esihistoriallisella ajalla ollut niemekkeenä osa Kéroksen saarta, sillä merenpinta on tuolloin ollut useita metrejä nykyistä alempana. Siellä on ollut useita rakennuksia, jotka on rakennettu muualta tuodosta valkoisesta marmorista. Marmoria on tuotu saarelle ainakin 1 000 tonnia, ja siitä niemen kukkula on rakennettu entistä pyramidimaisempaan muotoon. Suurin rakennuksista on ollut kooltaan 16 x 4 metriä, mikä tekee siitä suurimman tunnetun kykladisen rakennuksen. Asutuksessa oli viemäröinti jo useita satoja vuosia ennen Knossoksen palatsia.[2][4]
Kávoksessa Kéroksen puolella on ollut jonkinlainen pyhäkköalue. Siihen vaikuttaa liittyneen jonkinlainen uskonnollinen rituaali, jossa alueelle on haudattu kykladisia idoleita. Ne ensin rikottu muualla ja sitten tuotu saarelle haudattaviksi mataliin kuoppiin. Alueelta on löydetty tuhansittain idoleiden sekä muiden marmoristen esineiden ja keraamisten astioiden osasia. Alue on hylätty vähitellen noin ajalla 2200–2000 eaa. Idoleiden hautauksia on tehty mahdollisesti vielä noin vuoteen 2000 eaa. saakka.[2][3]
Asutuksessa on jalostettu metallia, vaikka metallinjalostus oli siihen aikaan vielä erittäin harvinaista. Kyseessä on ilmeisesti merkittävä metallien työstämisen keskus aikana, jolloin sekä raaka-aineita että taitoa siihen oli vielä vähän. Paikalta on löydetty muun muassa kuparitikareiden valumuotteja. Saarella on kasvatettu oliivia ja viiniköynnöstä, jotka olivat tuohon aikaan uusia viljelykasveja.[4][5]
Asutus löydettiin vuonna 1963, jolloin tutkijat huomasivat paikan olleen ryöstökaivausten kohteena. Alueella suoritettiin järjestelmällisiä arkeologisia kaivauksia vuosina 1963, 1967 ja 1987. Alueen tutkimukset ovat jatkuneet myös tämän jälkeen.[2][3] Kaivauksia ovat suorittaneet kreikkalaiset arkeologit yhdessä Cambridgen yliopiston tutkijaryhmän ja Cyprus Instituten kanssa.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Keros: Kavos - Dhaskalio chronique.efa.gr. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c d Keros Division of Archaeology, University of Cambridge. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c Brown, Mark: Broken idols of Keros: British archaeologists explain Greek mystery The Guardian. 10.6.2011. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c Kennedy, Maev: Complex engineering and metal-work discovered beneath ancient Greek 'pyramid' The Guardian. 18.1.2018. Viitattu 23.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Wallius, Anniina: Kreikan pieni autiosaari osoittautui pronssikauden edelläkävijäksi Yle. 23.1.2018. Viitattu 23.1.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kávos ja Daskalió Wikimedia Commonsissa
