Jumesniemen kirkko-koulu
Jumesniemen kirkko-koulu eli Sasslinin koulu oli Hämeenkyrön ensimmäinen koulu. Se toimi Jumesniemen kylässä vuosina 1848–1955. Tämän jälkeen se toimi edelleen tavallisena kouluna vuoteen 2014 asti. Koulun perustaja Adam (Aatu) Heikinpoika Sasslin (17. tammikuuta 1795 Hämeenkyrö – 22. huhtikuuta 1849 Hämeenkyrö) oli hämeenkyröläinen maanviljelijä. Omistamansa Kärjen talon mukaan häntä kutsuttiin myös Kärjen Aatuksi ja joskus pelkästään Aatuksi.[2]
| Jumesniemen kirkko-koulu | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Sijainti | Jumesniemientie 411, Hämeenkyrö |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Hämeenkyrön seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1909–1910[1] |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 110[1] |
 |
|
Koulu oli ensimmäinen suomenkielinen koulu, johon pääsivät kaikkien yhteiskuntaluokkien lapset.[3]
Jumesniemen kylässä sijainneen Kärjen talon vuosina 1830–1849 omistanut Sasslin halusi perustaa kotikyläänsä koulun, jossa annettaisiin lapsille suomenkielistä alkeisopetusta. Kun koulun perustamisanomusta ei hyväksytty, Sasslin haki lupaa kirkon perustamiselle. Kirkkoon palkattu pappi toimisi samalla opettajana. Tämä yhdistetty kirkko-koulu saikin senaatilta hyväksymisen 27. marraskuuta 1847.[4]
Kaksikerroksinen yhdistetty kirkko- ja koulurakennus valmistui Kärjen talon pihapiiriin, ja ensimmäisenä pappi-opettajana toimi vuodesta 1848 Antero Warelius. Pappi-opettajan palkka maksettiin Sasslinin Turun tuomiokapitulille antaman 2 000 hopearuplan pääoman korkotuotoista. Hän sai lisäksi puolet Sasslinin Hämeenkyrön pitäjänmakasiiniin sijoittaman 100 ruistynnyrin viljaerän tuottamasta korkoviljasta sekä oikeuden viljellä 7 kapanalan suuruista Greetanmoision peltoa. Korkoviljan toinen puoli jauhatettiin, ja siitä leivottiin leipiä varattomille lapsille.[4]
Kirkko-koulu siirrettiin vuonna 1910 laaditulla sopimuksella uuteen rakennukseen puolen kilometrin päähän, mutta sen opettajina toimivat papit aina vuoteen 1956 saakka.
Jumesniemen koulua uhkasi lakkauttaminen toistuvasti, ja vuoden 2014 toukokuussa koulun tarina lopulta päättyi monivuotisen viivytystaistelun jälkeen.[3]
Koulun ohella Sasslin perusti Kärjen rukoushuonekunnaksi nimitetyn uskonnollisen yhteisön, jonka pappi oli samalla koulun opettaja. Rukoushuoneen papin virkaan ei vuodesta 1900 alkaen ilmoittautunut hakijoita, ja senaatti määräsi 1906, että koulu ja rukoushuone suljetaan ja saarnaajan virkaan liittyvää palkkaa kartutetaan, kunnes karttuneilla varoilla saadaan vakinainen viranlialtija. Vakinainen pappi saatiin taas 1907.[5]
Lähteet muokkaa
- 160-vuotias kirkkokoulu pursuaa elämää. Sana 7.8.2008 (Internet Archive)
- Iso-Iivari, Lasse: Hämeenkyrön talonhaltijaluettelo (1.12.2006). (Internet Archive)
- Koulun historiaa Hämeenkyrön kunnassa[vanhentunut linkki] (Linkki arkistossa)
- Välilä, Liisa: Iloa ja eloa Jumesniemen kylillä. (Kyläkirja.) 2008. ISBN 978-952-92-4191-0
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Jumesniemen kirkko-koulu Visit Hämeenkyrö. Viitattu 21.10.2023
- ↑ Vihreä sydän Hämeenkyrön tarinat: Jumesniemen harvinaisuus
- ↑ a b Vanhimman suomenkielisen koulun viimeinen kevätjuhla. Yle Uutiset.
- ↑ a b Koulun historia. Hämeenkyrön kunta.
- ↑ Sasslinin koulu, Tietosanakirja. Osa 8, palsta 8. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917
Kirjallisuutta muokkaa
- O. I. Colliander, Suomen kirkon paimenmuisto, osa 1, s. 624 Helsinki : Otava Sarja: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 8:2