Julma-Ölkyn kalliomaalaus
Julma-Ölkyn kalliomaalaus sijaitsee Kuusamossa noin 3,5 km pohjoiskoilliseen läheisestä Suomussalmen Värikallion maalauksesta ja noin 47 kilometriä Kuusamon kirkosta etelään Kuusamon ja Suomussalmen kuntien rajalla. Se on Suomen pohjoisin kalliomaalaus, joka sijaitsee pystykalliossa 3,5 kilometriä pitkän Julma-Ölkyn rotkojärven itärannalla. Maalaus on veden pinnasta 1,5 metrin korkeudella ja siinä on 3−4 kuviota, joista voi helposti tunnistaa kaksi ihmishahmoa ja eläimen katkelman. Maalauksen kohdalle johtaa opastettu polku, mutta parhaiten sen näkee talvella järven jäältä. [1][2]
| Julma-Ölkyn kalliomaalaus | |
|---|---|
 Julma-Ölkky on poikkeuksellisen vaikuttava järvi, jota kalliojyrkänteet reunustavat. |
|
| Sijainti | |
  Julma-Ölkyn kalliomaalaus |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Historia | |
| Tyyppi | kalliomaalaus |
Löytöhistoria ja tutkimukset muokkaa
Maalaukset löysi vuonna 1987 tamperelainen hiihtoseurue retkellään Julma-Ölkyn rotkojärven vaikuttavien maisemien halki [3]. Vuoden 2009 inventoinnissa kaikkia kuvioita ei pystytty erottamaan. Maalausten ikää ei pystytä päättelemään edes luonnonhistorian perusteella.[1] Julma-Ölkky ja Värikallio ovat esimerkki maalauskohteista, jotka sijaitsevat ikiaikaisen kulkureitin varrella. Julma-Ölkky kuuluu Oulunjoen vesistöön.
Maalaukset muokkaa
Kalliokuvat on maalattu rikkonaisen kallion kylkeen sen harmaalle osalle. Kuvioiden välissä on vanha halkeama ja niiden oikealla puolella niitä kiertää kvartsijuonne. Kallion pinta maalausten yläpuolella on murtumassa. Kuvat ovat haalistuneita ja vaikeasti hahmotettavissa.[3]
Vasemmanpuoleisella ihmishahmolla on paksu vartalo ja iso pyöreä pää, mutta sitä peittää osittain harmaa jäkälä. Lyhyet jalat ovat polvistaan taipuneet ja niille on maalattu jalkaterät. Vain vasen käsi erottuu digitaalisesti vahvistetusta valokuvasta.[2]
Oikealla puolella on toinen ihmishahmo, joka on muodoltaan kuin tikku-ukko. Silläkin on taivutetut polvet ja jalkaterät. Kädet ovat alhaalla mahdollisesti hieman taivutettuina ja pää on pienehkö. Oikean käden viiva saattaa jatkua pitkänä, mutta siinä oleva läikkä on selvempi kuin haalistuneet kädet. Kuvio saattaa esittää miestä, koska vartalon viiva jatkuu pitkälle alas.[2]
Oikean miehen alapuolella saattaa olla eläin, mikä voisi olla peura tai mahdollisesti hirvi. Eläimen pää on viivamainen ja vain oikeanpuoleinen viiva alaspäin on säilynyt. Jos se on jalka, olisi silläkin jalkaterä. Takajalka tuskin erottuu korostetussa digitaalikuvassa.[2]
Jos oikealla olevan miehen jalka on tarkoitettu koskemaan oletettua hirveä, kuuluu kuvioyhdistelmä siihen joukkoon, jossa näiden välistä yhteyttä ilmaistaan näin.[2]
Maalauksista on valokuvia (valokuva[vanhentunut linkki]), jota on käytetty selostuksen pohjana ja josta toinen on myös digitaalisesti korostettu (valokuva).
Lähteet muokkaa
- Muinaisjäännösrekisteri: Julma-Ölkky Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 2.3.2011. Museovirasto. Viitattu 26.11.2012.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Muinaisjäännösrekisteri: Julma-Ölkky Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 2.3.2011. Museovirasto. Viitattu 26.11.2012.
- ↑ a b c d e Luukkonen, Ismo: Julma-Ölkky
- ↑ a b Muinaistaideyhdistys: Julma-Ölkky[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla muokkaa
- Kuusamo: Julma-Ölkyn kävelyreitti
- Luukkainen, Ismo: Suomen kalliomaalauksia, valokuvia
- Kainuun Museo: Suomussalmen Värikallio
- Tiainen, Riina: Kalliotaideyhdistys[vanhentunut linkki], esitelmä
- Luettelo Suomen kalliomaalauksista ja ns. punamultaläikistä Suomen muinaistaideseura ry. Arkistoitu 30.10.2013. Viitattu 1.5.2011.