Julkisselvitys
Julkisselvitys tarkoittaa konkurssimenettelyn jatkamista valtion varoilla. Julkisselvityksen tarkoitus on torjua harmaata taloutta ja talousrikollisuutta.[1]
Julkisselvitys on vaihtoehto sille, että konkurssi muuten raukeaisi konkurssipesän varojen vähyyden vuoksi. Selvitys voidaan myös käynnistää silloin, kun pesän varat riittäisivät konkurssiin, mutta on tarpeen selvittää velallisen, pesänhoitajan tai velkojien toimia ja väärinkäytöksiä. Julkisselvityksellä pyritään siihen, että väärinkäytökset ja epäselvyydet eivät pääse hautautumaan selvittämättömiin konkurssipesiin. Yleisin julkisselvitykseen siirtymisen peruste on ollut talousrikosten selvittäminen.[1]
Julkisselvityksessä konkurssimenettely siirtyy velkojien ja pesänhoitajan hallinnosta julkisselvittäjälle. Julkisselvityksestä päättää konkurssituomioistuin. Julkisselvittäjän määrää konkurssiasiamies. Selvitykseen siirryttäessä velkojien oikeus määrätä konkurssipesän omaisuudesta lakkaa ilman, että velallisen määräysvalta palautuisi. Konkurssimenettely jatkuu julkisselvityksenä, ja konkurssin oikeusvaikutukset pysyvät katkeamattomina voimassa. Mahdollinen velkojaintoimikunta lakkaa. Päätösvalta ja hallinto kuuluvat julkisselvittäjälle, joka saa konkurssipesään kuuluvan omaisuuden haltuunsa.[1]
Julkisselvittäjän tehtävät ovat lähtökohtaisesti samat kuin pesänhoitajalla. Julkisselvittäjä ei kuitenkaan tarvitse toimiinsa velkojien suostumusta, eikä velkojilla ole oikeutta osallistua päätöksentekoon. Velallisen asema julkisselvittäjän tulee ottaa huomioon samalla tavoin kuin konkurssipesän pesänhoitajankin, sillä sekä konkurssissa että julkisselvityksessä velallinen jää vastuuseen jäännösveloistaan.[1]
Julkisselvitys perustuu 1.9.2004 voimaan tulleeseen konkurssilakiin (KonkL 120/2004). Julkisselvityksestä aiheutuvat konkurssimenettelyn kustannukset maksetaan valtion varoista siltä osin kuin konkurssipesän varat eivät niihin riitä.[2] Ensisijaisesti kustannukset katetaan konkurssipesän varoista.[1] Tavanomaisesti julkisselvittäjänä toimii siihen asti toiminut pesänhoitajalähde?.
Julkisselvitys päättyy joko siihen, että julkisselvittäjä laatii konkurssipesän lopputilityksen, tai siihen, että pesänhallinto palautetaan ja siirrytään takaisin normaaliin konkurssimenettelyyn. Lopputilityksen yhteydessä jako-osuudet maksetaan velkojille, jos pesän varat siihen riittävät. Normaalimenettelyyn voidaan siirtyä, jos se on perusteltua ja konkurssipesän varat sittenkin riittävät konkurssin kustannuksiin. Syynä voi olla esimerkiksi se, että konkurssipesän toimintaa voidaan jatkaa tai se voidaan myydä kokonaisuutena. Siirtyminen normaalimenettelyyn on kuitenkin harvinaista. Vuoteen 2013 mennessä näin oli käynyt kerran.[1]
Talvivaara Sotkamo Oy:n julkisselvitys on Suomen tähänastisista suurin[3][4].
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Könkkölä, Mikko & Linna, Tuula: ”4.2 Julkisselvitys”, Konkurssioikeus. Helsinki: Talentum, 2013.
- ↑ Konkurssilaki 20.2.2004/120, luku 11, Finlex
- ↑ Jarmo Koponen: Konkurssiasiamies Helena Laine: Talvivaara Sotkamo olisi historian suurin julkisselvitys Yle uutiset 6.11.2014. Päivitetty 7.11.2014
- ↑ Viranomaiset setvivät Talvivaara Sotkamon vararikon Turun Sanomat 28.11.2014