Julius Mark

virolainen kielitieteilijä

Julius Mark (27. maaliskuuta 1890 Haljala, Virumaa2. maaliskuuta 1959 Washington, Yhdysvallat) oli virolainen kielitieteilijä.

Julius Mark
Julius Mark vuonna 1930
Julius Mark vuonna 1930
Henkilötiedot
Syntynyt1890-03-27
Haljala, Virumaa
Kuollut1959-03-02
Washington DC, Yhdysvallat
Julius Mark lapinpuvussa.
Utsjoki, joulukuu 1925.
finna.fi

Ylioppilastutkinnon jälkeen Mark aloitti vertailevan indoeurooppalaisen ja klassisen kielitieteen opinnot Tarton yliopistossa, mutta matkusti pian Unkariin opiskelemaan suomalais-ugrilaista kielentutkimusta ja unkarin kieltä. Sittemmin hän jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa, jossa hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon. Markin opintoja viivästyttivät pakollinen osallistuminen ensimmäiseen maailmansotaan ja myöhemmin Viron vapaussotaan. Hänen väitöskirjansa Die Possessivsuffixe in den uralischen Sprachen. I. Hälfte. Einleitung, Frühere Arbeiten, Die Possessivsuffixe in den ostseefinnischen Sprachen (1924) käsitteli suomalais-ugrilaisten kielten ja niiden murteiden possessiivisuffikseja.[1]

Mark toimi Tarton yliopiston uralilaisen kielitieteen virkaatekevänä professorina vuosina 1919–1924. Väitöskirjansa valmistuttua hänet nimitettiin viralliseen professorin virkaan, jossa hän toimikin vuoteen 1944 saakka. Mark oli perustamassa Viron tiedeakatemiaa vuonna 1938[2]. Hänet valittiin tiedeakatemian varaesimieheksi, ja hän toimi akatemian julkaisusarjan Annales Academiae Scientiarum Estonicaen toimittajana[1].

Mark pakeni Virosta vuonna 1944 ja asui vuodesta 1947 lähtien Yhdysvalloissa, missä hän toimi vuosina 1947–1949 Harvardissa venäjän kielen opettajana ja Washingtonissa vuosina 1951–1953 sekä 1956 suomen kielen opettajana. Hän tutki erityisesti suomalais-ugrilaisten kielten muoto- ja johto-oppia sekä teki myös kansatieteellisiä tutkimuksia.

Lähteet muokkaa

  • Otavan Iso tietosanakirja, osa 5, palsta 1367. Otava, 1968.

Viitteet muokkaa

  1. a b Y. H. Toivonen: Julius Mark on täyttänyt 60 vuotta. Virittäjä, 1.1.1950, 54. vsk, s. 308–308. ISSN 2242-8828. Artikkelin verkkoversio. fi
  2. Academy Estonian Academy of Sciences. Viitattu 29.7.2022. (englanniksi)