Julian Opie (s. 1958) on brittiläinen kuvataiteilija. Hänet tunnetaan graafisesta, minimaalisesta tyylistään, jossa näkyy viitteitä niin kadunvarsikyltteihin kuin taidehistorian perinteeseen.

Elämä muokkaa

Julian Opie syntyi Lontoossa 1958. Oxfordissa kasvanut Opie valmistui 1982 Lontoosta Goldsmiths’ Collegesta (Goldsmiths, University of London), jossa hänen opettajanaan toimi käsitetaiteilija ja taidemaalari Michael Craig-Martin. Opie asuu ja työskentelee Lontoossa.[1]

Taide muokkaa

Julian Opie tunnetaan graafisesta, pelkistetystä kuvakielestä, jolle tunnusomaisia piirteitä ovat paksut, mustat ääriviivat sekä voimakkaat väripinnat. Maalauksen ja veistoksen välistä rajaa töissään sivuava Opie itse on korostanut kaikkien teostensa veistosluonnetta[2].

Sarjallisesti työskentelevän Opien tunnetuimpia töitä ovat voimakkaasti yksinkertaistetut muotokuvat sekä käveleviä ihmisiä esittävät maalaukset ja LED-animaatiot. Opien tuotantoon kuuluu myös veistoksia, kuten 3D-tulostimella toteutettuja, käsin maalattuja rintakuvia sekä tanssivaa naista esittävien akryyliveistosten sarja.[3]. Maineeseen hän nousi 1980-luvulla tekemillään, maalatuilla metalliveistoksilla[4].

Yksi Opien kuvakielen tunnusomaisista piirteistä on kohteen piirtäminen esiin mahdollisimman vähin yksityiskohdin, vain oleellisessa pitäytyen. Hänen töissään on nähtävissä vaikutteita minimalismista ja pop-taiteesta, kadunvarsimainoksista, klassisesta muotokuvamaalauksesta ja kuvanveistosta sekä japanilaisesta puupiirrosperinteestä.[1]

Opie on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin ympäri maailmaa. Hänen teoksiaan kuuluu muun muassa British Museumin, Tate Britainin, Victoria & Albert Museumin, MoMan sekä Stedelijk Museumin kokoelmiin[1]. Hänen teoksiaan on sijoitettu myös julkiseen tilaan[5]. Opien kädenjälki on nähtävissä myös Blurin Blur: The Best Of -levyn kannessa.

Opie Suomessa muokkaa

Julian Opien ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa nähtiinHelsingin Taidehallissa kesällä 2015. [6]. Myös EMMAssa on esillä Opien teos, joka kuuluu Saastamoisen säätiön kokoelmiin[7].

Lähteet muokkaa

  1. a b c [1] Lisson Gallery. Viitattu 29.4.2015. (englanniksi)
  2. [2] ”Sculpture.org” (englanniksi)
  3. [3] ”The Guardian” (englanniksi)
  4. [4] "National Portrait Gallery" (englanniksi)
  5. [5] Artnet. Viitattu 29.4.2015. (englanniksi)
  6. [6] Helsingin Taidehalli. Viitattu 29.4.2015.
  7. [7] Museot.fi. Viitattu 29.4.2015.

Aiheesta muualla muokkaa

  • [8] Julian Opie
  • [9] Artnet.com
  • [10] Lisson Gallery