Juho Piirainen
Johan Fredrik (Juho) Piirainen (12. huhtikuuta 1879 Kuopio – 22. joulukuuta 1917 Kokkola) oli suomalainen insinööri ja tehtailija joka murhattiin Kokkolassa joulukuussa 1917.[1] [2][3]
Piirainen oli muuttanut Kokkolaan Oulusta ja toimi Hakalahdessa sijainneen Kokkolan venemoottoritehtaan teknillisenä johtajana. Hän oli osallistunut aktivistien toimintaan Kokkolassa jo vuonna 1905 ja kuulunut jäsenenä Voimaliittoon. Marraskuussa 1917 hän oli järjestämässä S/S Equityn Saksasta tuomien aseiden vastaanottoa Kokkolassa yhdessä Astley Rodénin ja Gunnar Staudingerin kanssa.[2][3]
Kokkolassa valmistauduttiin marras-joulukuun aikana 1917 tuleviin tapahtumiin hankkimalla ja varastoimalla aseita joita punaiset saivat venäläiseltä sotaväeltä ja suojeluskunnat taas Saksasta tulleen aselaiva Equityn mukana. Marraskuun suurlakon aikana kaupungissa oli tappelunnujakoita ja punaiset tekivät tarkastuksia paikallisten porvareiden koteihin etsien aseita. Poliisin tehtävät olivat kaupungissa siirtyneet punakaartin työväenmiliisille. [2]
22. joulukuuta 1917 Kokkolan nykyisellä Mannerheimin aukiolla järjestettiin isot joulumarkkinat joiden yhteydessä valkoiset järjestivät Kokkolan raatihuoneen edustalla punaista miliisiä vastaan suunnatun protestikokouksen. Kokkolan punakaarti oli muutamaa päivää aiemmin vaatinut kaupunginvaltuustoa lakkauttamaan virallisesti entisen poliisilaitoksen ja myöntämään määrärahan sen korvaavalle miliisille. Valtuuston porvarijäsenet eivät tähän suostuneet ja miliisi aloitti sen vuoksi lakon. Kiihkeätunnelmaisen protestikokouksen aikana osapuolet syyttivät toisiaan kiihoituksesta ja tappolistojen tekemisestä vastapuolen edustajista. Myös Piirainen pit puheen protestikokouksessa arvostellen miliisin toimia. Edellisenä yönä lakossa olleet miliisit olivat vanginneet parikymmentä kaduilla partioinutta talonomistajaa ja sulkeneet heidät Kokkolan raatihuoneen kellarissa olevaan putkaan. Kokous päättyi käsirysyyn kun putkaan suljettuja yritettiin väkivalloin vapauttaa ja paikalle tullut venäläinen ratsuväenosasto lopetti markkinat ja kaupunkiin julistettiin ulkonaliikkumiskielto.[2][4][3]
Piirainen ammuttiin myöhemmin saman päivän iltana kello 22 aikaan Mannerheimin aukiolla hänen ollessaan palaamassa kotiinsa. Polkupyöräänsä taluttanut Piirainen ammuttiin kun hän oli lukemassa pylvääseen kiinnitettyä ilmoitusta. Ampujan henkilöllisyys ei koskaan selvinnyt ja lehdet uutisoivat asiasta sen mukaan mikä sopi lehden omaan poliittiseen kantaan syyttäen siitä joko punaisia, venäläisiä sotilaita tai porvareiden lavastusta. Yleisemmin arvellaan että Piiraisen ampui joku jyrkän linjan punaisten kannattaja. Valkoiset nimittivät Piiraista myöhemmin suojeluskuntahistorioissaan "vapaussodan ensimmäiseksi uhriksi"[2][4][3]
Kokkolaan saapunut Vaasan läänin kuvernööri sai tapaninpäivänä kaupunginvaltuuston ja työväenyhdistyksen edustajat tekemään sopimuksen järjestyksenpidosta ja kaupunkiin palkattiin 22 uutta miliisiä, joille kuvenööri lupasi lakkolaisten vaatiman vaaditun palkankorotuksen.[4]
Piirainen haudattiin Ouluun.[1]
Kirjallisuutta muokkaa
- Janne Könönen : Punaisen leijonan maa – Suomen hullu joulukuu 1917. Otava 2017 ISBN 9789511298281
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Suomen sotasurmat 1914-1922 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e Kokkolan kuuma joulukuu 1917 - tehtailija Juho Piiraisen murha jäi ikuiseksi arvoitukseksi, KP24 uutiset 11.12.2017
- ↑ a b c d Sisällissodan uskomattomat tarinat: naiset aseissa, sankarilapsisotilas ja keikaripunapäällikkö, Forssan Lehti 3.12.2017 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Kokkola.fi : Merestä noussut kaupunki : Venäjän vallanaika : 1900-luvun alun mullistukset : Punaiset ja valkoiset vastakkain (Arkistoitu – Internet Archive)