Avaa päävalikko

Juhan Aavik (29. tammikuuta 1884 Viljandimaa, Viro – 26. marraskuuta 1982) oli virolainen säveltäjä ja kapellimestari.[1] Hänen isänsä Andres Aavik oli opettaja sekä kuoron ja puhallinyhtyeen johtaja,[2] mikä mitä ilmeisimmin vaikutti Juhan Aavikin uran valintaan. Aavik aloitti musiikin opiskelun Pietarin konservatoriossa, josta hän valmistui vuonna 1907.[3]

Juhan Aavik
Juhan Aavik vuonna 1968.
Juhan Aavik vuonna 1968.
Henkilötiedot
Syntynyt 29. tammikuuta 1884[1]
Viljandimaa, Viro
Kuollut 26. marraskuuta 1982 (98 vuotta)[1]
Tukholma, Ruotsi
Ammatti kapellimestari, säveltäjä, opettaja, professori
Juhan Aavik johtamassa laulufestivaaleja vuonna 1928.

UraMuokkaa

Vuosina 1911–1925 Aavik asui Tartossa. Hän aloitti opettajana vuonna 1919 Tarton korkeakoulussa sekä toimi orkesterin johtajana ja kapellimestarina Vanemuine-teatterissa. Hän oli samanaikaisesti myös yksi Tarton musiikkikorkeakoulun perustajista ja ohjaajista vuosina 1919–1925. Tartosta Aavik muutti vuonna 1925 Tallinnaan, jossa oli vuosina 1925–1944 Tallinnan konservatoriossa.[3]

Vuosina 1925–28 hän toimi lehtorina, ja vuonna 1928 hänestä tuli professori. Hänen opiskelijoidensa joukossa olivat Tuudur Vettik ja Gustav Ernesaks, joista tuli hänen ohellaan suuria vaikuttajia virolaiseen musiikkielämään. Hän oli Tallinnassa yksi musiikkielämän johtavista vaikuttajista. Vuonna 1933 hän aloitti orkesterin johtajana ja kapellimestarina Estonia-teatterissa, ja Aavik oli siten mukana lähes kaikissa merkittävissä musiikkihankkeissa.[3]

Aavik oli myös lukuisten yhteisöjen ja yhdistyksien puheenjohtaja,varajohtaja tai hallituksen jäsen. Hän toimi Tallinnan konservatorion (1933–1940 ja 1941–1944) johtajana sekä Viron kuorojen yhdistyksen puheenjohtajana 1929–1940. Lisäksi hän oli Viron säveltäjäliiton edeltäjän, Viron muusikoiden akateemisen yhdistyksen (1924) perustajajäsen, Viron kulttuuriministeriön (1934–1940) musiikkitoimikunnan puheenjohtaja, Viron IX–XI laulufestivaalien pääohjaaja sekä monien maakuntaliittojen festivaalien johtaja.[3]

Kirjalliset ja musiikilliset työtMuokkaa

Aavik oli virolaisen Muusikaleht-nimisen musiikkilehden toimittaja vuosina 1924–1940, ja hän kirjoitti siihen noin 200 artikkelia.[3] Hän kirjoitti myös lukemattomia artikkeleja lehtiin Postimees, Tartu Päevaleht ja Päevaleht.[1] Hän on myös kirjoittanut muistelmansa nimellä "From the Paths of Music I" (Toronto, 1959) ja neliosaisen Viron musiikin historiikin (I–II, Tukholma, 1965, III–IV, 1969).[3]

Hän on säveltänyt kaksi sinfoniaa ynnä muita sinfonisia teoksia, piano- viulu-, sello- ja kontrabassokonserton ja yksin-, kuoro- ja lastenlauluja, näyttämömusiikkia sekä oopperan Sügisunelm.[4]

Vuonna 1944 hän pakeni Tukholmaan, jossa kuitenkin jatkoi toimintaansa musiikin parissa. Aavik esitteli ja teki tunnetuksi virolaista kuoromusiikkia sekä johti monia virolaisia laulujuhlia Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.[3]

Juhan Aavik kuoli Tukholmassa 98 vuoden ikäisenä 1982.[3]

LähteetMuokkaa

  • Pieni Tietosanakirja 1. Otava, 1959.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d AAVIK, Juhan. 29.I 1884 Viljandimaal Holstre valla Pulleritsu kool. Õpetaja Eesti biograafiline andmebaas ISIK. 2004. Viitattu 26.2.2018.
  2. Juhan Aavik 1884 - 1982 - Estonia Requiemsurvey.org. Viitattu 26.2.2018.
  3. a b c d e f g h Aavik, Juhan Estonian Music Information Centre. 2011. Viitattu 26.2.2018.
  4. Aavik, Juhan teokset Eesti Muusika Infokeskus. Viitattu 26.2.2018.
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.