Juha-Pekka Hotinen
Juha-Pekka Hotinen (s. 27. huhtikuuta 1957 Tampere) on suomalainen dramaturgi, ohjaaja, kirjoittaja ja tuottaja, joka on työskennellyt Yleisradiossa vuodesta 2009. Tätä ennen hän työskenteli vuosia Teatterikorkeakoulussa dramaturgian ja esitysteorian lehtorina, opetuksen kehittämisyksikön johtajana, dramaturgian vt. professorina ja vararehtorina. Hotinen on toiminut erittäin laajasti teatterin, oopperan, elokuvan, kirjallisuuden ja kuvataiteen alueilla erilaisissa tehtävissä: kuraattorina, käsitetaiteilijana, teatterinjohtajana, toimittajana, kriitikkona, näytelmäkirjailijana, ohjaajana, libretistinä, yksikön johtajana ja vastaavana tuottajana.
| Juha-Pekka Hotinen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. huhtikuuta 1957 Tampere |
| Ammatti | dramaturgi, ohjaaja, kirjoittaja, opettaja, tuottaja, näytelmäkirjailija |
| Kirjailija | |
| Aikakausi | 1980-luku– |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
UraMuokkaa
Hotinen opiskeli Turun ja Helsingin yliopistoissa kirjallisuutta, teatteritiedettä ja filosofiaa vuosina 1977–1984. Hän työskenteli 1980-luvulla Teatteri-lehden toimitussihteerinä ja vuosina 1988–1990 Kemin kaupunginteatterin johtajana ja dramaturgina yhdessä Esko Salervon kanssa. Myöhemmin Hotinen toimi kuusitoista vuotta dramaturgian ja esitysteorian lehtorina Teatterikorkeakoulussa. Opettajuuden ohella Hotinen kirjoitti kymmeniä osin poleemisia kirjoituksia taiteiden teoriasta. Hotisen 1980-2000-luvun kirjoittamistyön kokoaa vuonna 2002 julkaistu teos Tekstuaalista häirintää – kirjoituksia teatterista, esitystaiteesta (Like). Kaiken kaikkiaan Hotinen on kirjoittanut satoja artikkeleita, kritiikkejä ja kirjoituksia eri julkaisuihin.
Vuonna 2009 Hotinen siirtyi Yleisradion palvelukseen ja toimi vuosina 2009–2010 Radioteatterin vastaavana tuottajana. Tämän jälkeen Hotinen on työskennellyt YLE Draaman audion dramaturgina, ohjaajana ja tuottajana. Vuodesta 2018 alkaen Hotinen on toiminut dramaturgina, tuottajana ja tilaajana eli vastannut Radiogallerian feature-teoksista ja Yle Draaman podcasteista.[1][2] Hotinen on toiminut Yle Draaman audion kehittämistehtävissä. Tämän työn kautta on syntynyt ohjelmia kuten uusimpana omakohtainen Haaksirikko ja hedonismi[3], yhdessä Tero Leponiemen ja Kimmo Modigin kanssa (Radiogalleria 2020) ja kansainvälistäkin julkisuutta saanut YLE radion Koraanin luenta- ja keskusteluohjelmasarja vuonna 2015. Vastaavia Hotisen luotsaamia keskusteluohjelmia ovat olleet Pyhiä juutalaisia kirjoituksia, 2018 ja uusimpana Kirjoituksia kungfutselaisuudesta, 2021–2022. Hotinen on ohjannut tekoälyavusteisen kuunnelman Paratiisiperhe vuonna 2021 (Radioteatteri). Hotinen on ohjannut lukuisia kuunnelmia vuosien varrella kuten Tuomas Timosen Grigori Virtasen ryöstö (Radioteatteri 2013).
Hotinen on tehnyt myös taidetta vuosien varrella eri muodoissa. Hänen viimeaikaisin teatterityönsä on dramatisointi Marko Tapion romaanista Arktinen hysteria Suomen Kansallisteatteriin vuonna 2017. Hänen tärkeimpiä näytelmiään ovat muun muassa Harmonia yhdessä Teemu Mäen kanssa (Teater von Krahli, Tallinna, 2007) ja Armoa, Ritari Parsifal[4][5] yhdessä Sami Parkkisen kanssa (Teatteri Pieni Suomi 1999) ja Hopeanyrkki (Kemin kaupunginteatteri 1990).
Hotinen on kirjoittanut libretot seuraaviin oopperoihin: La Fenice, (säv. Kimmo Hakola), Savonlinnan oopperajuhlat, ensiesitys 2012; Sulkapallo-ooppera, (säv. Max Savikangas), yhdessä Teemu Mäen kanssa, Suomen nykyteatterin museo ja Kiasma-teatteri, 2005; Iltapäivän demoni (säv. Heikki Laitinen), Suomen nykyteatterin museo ja Kiasma, 2001; Joonan kirja (säv. Olli Kortekangas), Suomen Kansallisooppera, 1995. Korvan tarina (säv. Tapio Tuomela), Suomen Kansallisooppera, 1993.
Hotinen on tehnyt esityskäsikirjoituksia seuraaviin teoksiin: Kaksitoista hedelmää (yhdessä Ville Sandqvistin ja Marko Järvikallaksen kanssa), Taite ry, Helsingin Juhlaviikot, 2002; Liisa, tänä iltana, Suomen nykyteatterin museo ja Kiasma-teatteri, 2001; Tiedotustilaisuus, Suomen nykyteatterin museo ja Kiasma-teatteri 1998; Työnäytös, Suomen nykyteatterin museo ja Teatterimuseo, 1997; Thistory, Moskovan nykytaiteen keskus, 1994; Second Hand (Man), Nykytaiteen museo, Ateneum, 1993.
Hotinen on käsikirjoittanut lyhytelokuvan Pyhä tiskivesi (1996) yhdessä Teemu Mäen kanssa ja esiintynyt Jarmo Lampelan dokumentaarisessa lyhytelokuvassa 12 näkökulmaa (2011), joka käsittelee Jumalan teatteria.[6]
Hotinen on saanut Koura-palkinnon Koraani-sarjasta 2016, ensimmäisen Thalia-palkinnon ohjaajalle ja dramaturgille vuonna 2010 ja Valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1985 yhdessä Pekka Kyrön kanssa Teatteri-lehden Teatterisuomi-projektista.[7][8] Hotinen on toiminut valtion näyttämötaidetoimikunnan jäsenenä 1984–1986 ja kirjastoapurahalautakunnan jäsenenä 2011–2017.
LähteetMuokkaa
- Seppälä, Riitta; Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry, 1993. ISBN 951-31-0236-X.
ViitteetMuokkaa
- ↑ "Kaikkea pitää kokeilla" Helsingin Sanomat. Sanoma Oy. Viitattu 2.9.2020.
- ↑ Juha-Pekka Hotinen – Dramaturgi, Helsinki Yle.fi. Yleisradio. Viitattu 3.9.2020.
- ↑ Radioarvostelu | Monisyinen radioteos kuvaa haaksirikkoa merellä ja yhteiskunnassa Helsingin Sanomat. 16.7.2020. Viitattu 8.3.2021.
- ↑ Juha-Pekka Hotinen Näytelmät.fi. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat – Finlands Dramatiker och Manusförfattare ry. Viitattu 3.9.2020.
- ↑ Ilona / Tekijähaku / Hotinen Juha-Pekka Ilona-tietokanta. Teatterin tiedotuskeskus (Tinfo) ja Teatterimuseo. Viitattu 3.9.2020.
- ↑ Juha-Pekka Hotinen Elonetissä
- ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 165
- ↑ Myönnetyt palkinnot Tjnk.fi (Haku nimellä)
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehti: Koulu vaihtui radioon (Arkistoitu – Internet Archive)