Jugoslavian partisaanit

pääasiallinen saksalaismiehitystä vastaan taistellut liike toisessa maailmansodassa 1941–1945

Jugoslavian partisaanit, virallisesti Kansan vapautusarmeija ja partisaaniliittymät Jugoslaviassa (serbokroaatiksi Narodnooslobodilačka vojska i partizanski odredi Jugoslavije, NOV i POJ), olivat pääasiallinen saksalaismiehitystä vastaan taistellut liike toisessa maailmansodassa 1941–1945.[1][2] Partisaanit taistelivat saksalaisia ja Ustašaa vastaan, kuten myös kuningasmielisiä četnikkejä vastaan. Myös četnikit taistelivat Ustašaa vastaan. Jugoslavian partisaanien johtajana toimi myöhemmin Jugoslavian presidenttinä toiminut Josip Broz Tito.[3][2]

Jugoslavian partisaanien lippu
Žorž Skriginin ottama ikoninen kuva jugoslavialaisesta partisaaninaisesta, Kozarčanka (”Nainen Kozarasta”), talvi 1943–1944.

Partisaaniryhmä perustettiin 22. heinäkuuta 1941 Brezovicassa, Sisakin lähellä, ja he taistelivat ensi kerran 27. heinäkuuta 1941 Srbissä Likassa.

Jugoslavian kansallinen vapautusarmeija NLA perustettiin Jugoslavian partisaaneista.

Lähteet muokkaa

  1. Partisan Britannica.com. Viitattu 7.10.2023 (englanniksi).
  2. a b Partisans: War in the Balkans 1941 - 1945 BBC.co.uk. Viitattu 7.10.2023 (englanniksi).
  3. Titon murskavoitto 9.1.2022. Historianet.fi. Viitattu 7.10.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.