Juantehtaan työväentalo
Juantehtaan työväentalo oli Juankoskella (vuoteen 1925 osa Muuruvettä, vuodesta 2017 osa Kuopiota) Juantehtaan läheisyydessä sijainnut työväentalo.
| Juantehtaan työväentalo | |
|---|---|
 Muuruveden Juantehtaan työväenyhdistyksen talon talvinen ulkokuva. Talo valmistui vuonna 1909. |
|
| Sijainti | Juankoski |
| Valmistumisvuosi | 1909 |
| Purkuvuosi | 1947-48 |
| Rakennuttaja | Juantehtaan Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
 |
|
Historiaa muokkaa
Juantehtaan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905, ja samana vuonna se liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Yhdistyksellä oli jo perustamisvuotensa lopussa 343 jäsentä ja seuraavana vuonna 384. Juankoskella oli aiemmin toiminut lyhyen aikaa myös vuonna 1899 perustettu wrightiläinen työväenyhdistys.
Juantehdas oli alun perin järvimalmia jalostava ruukki, joka alkoi 1900-luvun alussa keskittyä puu- ja paperiteollisuuteen. Tehtaan lähelle muun muassa rakennettiin höyrysaha, jonka ympärille muodostui sahayhdyskunta. 1900-luvun alkuvuosina Juantehdas -nimellä tarkoitettiin usein koko paikkakuntaa, ei ainoastaan tehdasta.[1]
Vuonna 1906 Juantehtaan omistanut paroni von Alfthan rakennutti Seuratalon, joka oli tarkoitettu kaikkien yhdistysten käyttöön, joissa oli jäseninä tehtaan työläisiä. Ahkerimpia talon käyttäjiä olivat työväenyhdistys ja nuorisoseura, mutta sitä käyttivät myös raittiusseura, työväen sairaus- ja apukassa sekä urheiluseura. Taloa käytettiin kokouksiin, iltamiin ja yksityistilaisuuksiin, kuten häihin. Talon sääntöihin oli kirjattu vaatimus kaikin puolin siivosta käytöksestä sekä mielipiteenvapaus: toisin ajattelevia ei saanut loukata. Yhteistalossa näkyi vielä wrightiläisyyden perinne.[1]
Työväenyhdistys myös toimi alkuun yhteistyössä sekä tehtaan johdon että nuorisoseuran kanssa. Välit kuitenkin huononivat vuosina 1906–1907. Taustalla oli etenkin työläisten ja paronin erimielisyys erään työväenyhdistystä häiriköineen henkilön erottamisesta tehtaalta. Erimielisyyden seurauksena paroni seisautti tehtaan, erotti lähes 200 työläistä ja määräsi nämä muuttamaan pois asunnoistaan. Takaisin otettaisiin vain ne, jotka suostuisivat työskentelemään henkilön kanssa, jonka erottamista olivat vaatineet. Lopulta taistelu päättyi siihen, että rahattomat ja kodittomuuden uhkaamat työläiset joutuivat pyytämään paronilta anteeksi ja pyytämään, että tämä avaisi tehtaan. Tästä eteenpäin paroni alkoi suhtautua vihamielisesti myös työväenyhdistykseen.[1]
Hävityn työtaistelun seurauksena yhdistyksen jäsenmäärä supistui vuodessa alla kolmannekseen ja toiminta hankaloitui muutenkin, sillä työväenyhdistykseltä kiellettiin Seuratalon käyttö. Yhdistys ryhtyikin rakentamaan omaa taloa. Se jouduttiin rakentamaan usean kilometrin päähän tehtaasta, sillä lähempänä maat olivat paronin omistuksessa, eikä hän halunnut mailleen työväentaloa. Kävelymatka tehtaalta oli lähes tunnin. Talo otettiin käyttöön vuonna 1907, vaikka se oli vasta osin valmis. Valmiiksi talo saatiin vuonna 1909.[2] Työväentalolla käynnistä saattoi kuitenkin joutua tehtaan johdon epäsuosioon. Vuonna 1910 yhdistyksellä oli enää reilu 30 jäsentä: alle kymmenesosa neljän vuoden takaisesta.[1]
Vuonna 1915 paroni myi tehtaan Kymiyhtiölle, ilmapiiri vapautui ja työväenyhdistyksen jäsenmäärä alkoi kasvaa.[1] Vuonna 1917 Kymiyhtiö lahjoitti työväenyhdistyksen rakennuskassaan 10 000 markkaa.[3] Sotien jälkeen yhdistys, jonka nimi oli muutettu Juankosken Sosialidemokraattiseksi Työväenyhdistykseksi, purki talon ja rakensi tilalle tanssilavan, joka valmistui vuonna 1948. Lavan käyttö hiipui 1980-luvun loppuun mennessä.[2]
Toimintaa työväentalolla muokkaa
Talolla toimivat aluksi muun muassa käsityökerho, kuoro, puhujaseura ja näytelmäseura. Myöhemmin, toiminnan vaikeutuessa ja jäsenmäärän vähentyessä yhdistys järjesti lähinnä iltamia kulujensa kattamiseksi. Vuoden 1913 aikana yhdistys järjesti yhteensä 17 iltamat, joista 13 oli rahailtamia ja neljä perheiltamaa. Talousvaikeuksista huolimatta talo oli kuitenkin velaton.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Kekäläinen, Heikki: Juantehtaan kuningaskunta. Työväenliike Juankoskella 1905–1915. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, 2010. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X.
- ↑ Kansan Lehti 21.7.1917, no 164 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 19.9.2022.