Josif Likstanov
Josif Isaakovitš Likstanov (ven. Иоси́ф Исаа́кович Ликста́нов; 1. elokuuta (J: 19. heinäkuuta) 1900 Sumy – 11. syyskuuta 1955 Sverdlovsk) oli venäläinen neuvostokirjailija.[1]
Josif Likstanov julkaisi ensimmäiset teoksensa vuonna 1927. Hän kuvaa tuotannossaan etupäässä lapsia ja nuoria. Pienoisromaani ”Laivapojan seikkailuja” (Prikljutšenija jungi) ilmestyi vuonna 1943. Toiseen maailmansotaan sijoittuva pienoisromaani Malyšok (”Pikkupoika”, 1947) sai Stalin-palkinnon vuonna 1948. Kirjailijan muita teoksia ovat seikkailuromaani Zelen kamen (”Vihreä kivi”, 1949) ja lehtimiehien elämää Venäjän vallankumouksen jälkeen kuvaava romaani Bezymjannaja slava (”Nimetön maine”, 1957).[1]
Suomennettu teos muokkaa
- Laivapojan seikkailuja. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1947.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kratkaja literaturnaja entsiklopedija feb-web.ru. Viitattu 15.5.2011. (venäjäksi)