Josef Bürckel
Josef Bürckel (30. maaliskuuta 1895 Lingenfeld, Germersheim – 28. syyskuuta 1944 Neustadt an der Weinstraße, Reininmaa) oli Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueeseen kuulunut poliitikko ja puolueen aluejohtaja (Gauleiter) ja natsi-Saksan valtiopäivien Reichstagin jäsen.
Bürckel oli kansallissosialistisen puolueen jäsen vuodesta 1925, ja entinen koulumestari tuli alueensa Gauleiteriksi 1934. 13. maaliskuuta 1938 Bürckel nimitettiin puolueen Anschluss ia suunnittelevaan siipeen (Itävallan liittäminen Saksaan). 23. huhtikuuta 1938 – 31. maaliskuuta 1940 hän työskenteli valtakunnankomissaarina Itävallassa, joka oli liitetty Saksaan. Hän johti integraatiopolitiikkaa ja osallistui Itävallan muuttamiseen Ostmarkiksi, joka oli poliittisesti ja taloudellisesti osa Saksaa. Bürckel palveli Wienin Gauleiterina ja kuvernöörinä 30. tammikuuta 1939 – 7. elokuuta 1940 ja työskenteli Saksaan yhdistämisen parissa sekä järjesti juutalaisvainoja ja heidän omaisuutensa takavarikointeja.
Gauleiter-uransa jälkeen Bürckel siirtyi palvelemaan Lothringenin siviilihallintoon ja vuodesta 1941 hän oli kuvernöörinä Westmarkissa, 9. marraskuuta 1937 hänestä tuli myös kenraaliluutnantin arvoisena (Gruppenführer) SS:ään ja Reichsführer-SS Heinrich Himmlerin henkilökuntaan. Vuonna 1944 hän sai Saksan ansioristin, natsipuolueen korkeimman kunniamerkin, sille tekemistään palveluksista.
Bürckel ja hänen vaimonsa kuolivat syyskuussa 1944, ilmeisesti oman käden kautta, vaikka on ollut epäilyksiä, että heidät olisi Adolf Hitlerin murhayrityksen jälkeen surmattu valtataistelun seurauksena.