Jordanes eli Jornandes[1] (m.kreik. Ἰορδάνης, Iordanēs, lat. Iordanes) oli bysanttilainen historioitsija, joka eli 500-luvulla Moesiassa (nykyinen Bulgaria).

Jordanes kirjoitti De origine actibusque Getarum -teoksen (Goottien alkuperä ja teot) goottien historiasta. Kirja on suurilta osin kömpelö yhteenveto Cassiodoruksen hävinneestä kirjasta goottien historiasta. Kirja on kirjoitettu noin vuonna 551.

Tiedot Jordaneksesta ovat peräisin hänen kirjastaan, jossa hän mainitsee isoisänsä Parian, alaanien johtajan Candacin kirjurin. Alaanit ja heidän vallassaan olevat muut heimot asustivat 400-luvulla Tonavan eteläpuolella Moesiassa.

Ennen vetäytymistään luostariin ja kääntymistä areiolaisuudesta katolisuuteen Jordanes oli Candacin veljenpojan Gunthigisin kirjurina.

Jordanes oli alaanilais-goottilaista syntyperää. Hän oli ollut itägoottilaisten kuninkaiden kirjurina Italiassa, ennen kuin liittyi hengelliseen säätyyn ja hänestä tuli vuoden 550 vaiheilla Krotonin piispa. Jokseenkin samaan aikaan hän on kirjoittanut tunnetun teoksensa goottien historiasta De origine actibusque Getarum, joka tosin oli vain yhteenveto Cassiodoruksen laajasta teoksesta, mutta joka sen hävittyä on sen käsittelemien asioiden tärkein lähde. Sen ovat julkaisseet muun muassa Theodor Mommsen kokoelmassa Monumenta Germaniæ historica sekä omissa julkaisuissaan Alfred Holder (1882).[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Jordanes, Tietosanakirja osa 3, palsta 1438–1439, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911

Aiheesta muualla

muokkaa