Jokioisten työväentalo
Jokioisten työväentalo oli Jokioisten kunnan keskustassa sijainnut työväentalo. Se purettiin vuonna 1990.
| Jokioisten työväentalo | |
|---|---|
 Jokioisten työväenyhdistyksen talo. |
|
| Sijainti | Kirkonkylä, Jokioinen |
| Valmistumisvuosi | 1934 |
| Purkuvuosi | 1990 |
| Rakennuttaja | Jokioisten Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | betoni |
| Julkisivumateriaali | tiili |
| Kerrosluku | 2 |
| Kerrosala | 189 m² |
 |
|
Historiaa muokkaa
Jokioisten työväenyhdistys perustettiin vuonna 1903, ja se liittyi Sosialidemokraattiseen Puolueeseen vuonna 1906.[1] Perustavassa kokouksessa mukaan liittyi 55 henkeä, ja jo saman vuoden lopulla jäsenmäärä oli noussut 156:een. Vuoden 1907 alussa jäseniä oli jo yli 350.[2] Alkuun yhdistys piti kokouksiaan entisessä koulurakennuksessa, jossa toimi myös Jokioisten nuorisoseura.[3]
Oman talon rakennusaikeita hidasti vaikeus saada tonttia, mutta vuonna 1927 yhdistys sai tontin hankittua ja ryhtyi rakentamaan. Pula-aika kuitenkin keskeytti rakennustyöt 1930-luvun vaihteessa.[1] Tontti oli valtion vuokratontti. Talo saatiin talkootyönä pystyyn vuonna 1934, mutta vuokrasopimuksen mukaan rakennukseen ei ollut mahdollista saada kiinnelainaa. Näin ollen se oli edelleen keskeneräinen vuonna 1938, eikä muutosta ollut useaan vuoteen näkyvissä, sillä Jokioisten keskustaan oli annettu rakennuskielto vuoden 1940 loppuun saakka. Yhdistyksessä oli kuitenkin tuolloin 115 jäsentä.[4] Yhdistys sai lopulta lunastettua tontin omakseen vuonna 1947.[5]
Talo oli vielä vuonna 1982 yhdistyksen Jokioisten Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen omistuksessa.[6] Samana vuonna yhdistys kuitenkin päätyi talousvaikeuksien vuoksi myymään talon Rakennuskunta Hakalle. Talon purkaminen viivästyi kahdeksalla vuodella, mutta lopulta vuonna 1990 se purettiin ja tilalle valmistui rivitaloja vuonna 1991.[5]
Toimintaa työväentalolla muokkaa
Talolla pidettiin muun muassa Jokioisten Osuuskaupan kokouksia.[7] Siellä toimi myös opintokerho ja näytelmäseura.[4] Vuonna 1952 pidettiin työttömien kokous, johon tuli noin 50 työtöntä sekä kunnanjohtaja ja huoltosihteeri.[8] Vuonna 1961 talolla esitettiin elokuva osana Työläisnuorisoviikon ohjelmaa.[9]
Talolla pidettiin myös voimistelu- ja urheiluseura Koetuksen harjoituksia rekki-, nojapuu- ja permantoliikkeissä niin miehille, naisille kuin lapsillekin. Lisäksi talolla harjoitteli kisällilauluja esittänyt ryhmä Hellureipoppoo. Siellä järjestettiin myös juhlia, kuten häitä ja syntymäpäiviä.[5]
Jokioisten Työväen Näytelmäseuran kulta-aikaa oli 1950-luku, jolloin näytelmäseurassa oli noin 15 hengen ydinjoukko. Vuosittain harjoiteltiin 2–3 kokoillan näytelmää.[2] Sotien jälkeen työväentalon näyttämöä rakennettiin[6], ja sinä aikana esitykset pidettiin palokunnantalolla.[2]
Myös torvisoittokunnan parasta aikaa oli 1950-luku. Soittokunta perustettiin vuonna 1947. Kahdeksanhenkisenä aloittanut soittokunta kasvoi 15-henkiseksi orkesteriksi, jota pyydettiin myös naapurikuntiin. Muun muassa gramofonien yleistyminen kuitenkin vähensi soittokunnan kannattavuutta, ja torvet myytiin vuonna 1973.[2]
1980-luvun alussa talolla pidettiin ainoastaan kokouksia ja juhlia.[6]
Rakennus muokkaa
Talo oli betonia ja tiilivuorattu. Myös sen katto oli tiiltä. Rakennuksen pinta-ala oli 189 m², ja siinä oli kaksi kerrosta. Taloon saatiin juhlasali ja näyttämö vasta vuonna 1953. Lisäksi siinä oli keittiö, eteinen ja yhden huoneen ja keittiön asunto. Talossa ei ainakaan vuonna 1982 ollut vesijohtoa, viemäröintiä tai wc:tä, mutta sähkölämmitys oli hankittu vuonna 1976.[6] Toisen lähteen mukaan talo tosin liitettiin kunnalliseen vesijohtoverkkoon jo vuonna 1965, samalla kun taloa remontoitiin muutenkin. Myös 1970-luvun alussa tehtiin remonttia: verantaa korjattiin ja maalattiin, yläkertaan johtanut portaikko ja eteinen korjattiin ja vesikattoja paikattiin.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kivisalo, Väinö: Työväenliike Etelä-Hämeessä 1906–1931. Hämeen eteläinen sos.dem. piiritoimikunta, 1931.
- ↑ a b c d Anttila, Olavi: Kartanosta kunnaksi. Jokioisten historia. Jokioisten kunta, 1991. ISBN 952-90-3142-4.
- ↑ Suomen Sosialidemokraatti digi.kansalliskirjasto.fi. 30.7.1933, no 202. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ a b Hämeen Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 28.7.1938, no 89. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ a b c d Pohjakallio, Lauri: Lounaishämäläisiä työväentaloja. Julkaisussa Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys Vuosikirja 68. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, 1999.
- ↑ a b c d Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ Forssan Lehti digi.kansalliskirjasto.fi. 7.10.1935, no 114. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ Työkansan Sanomat digi.kansalliskirjasto.fi. 24.8.1952, no 197. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ Kansan Uutiset digi.kansalliskirjasto.fi. 11.11.1961, no 305. Viitattu 20.12.2022.