John Ruskin
John Ruskin (8. helmikuuta 1819 Lontoo, Englanti – 20. tammikuuta 1900 Coniston) oli englantilainen professori, kirjailija, runoilija, taidemaalari ja taidekriitikko.[2][3]
| John Ruskin | |
|---|---|
 John Ruskin vuonna 1882. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. helmikuuta 1819 Lontoo, Englanti |
| Kuollut | 20. tammikuuta 1900 (80 vuotta) |
| Kansalaisuus | brittiläinen |
| Ammatti | Professori |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Kata Phusin [1] |
| Äidinkieli | Englannin kieli |
| Aikakausi | Viktoriaaninen aikakausi |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämä
muokkaaRuskin oli sherrytehtailijan poika, ja hän suoritti opintonsa Oxfordissa. Omaisuutensa ansiosta hän saattoi matkustella ympäri Eurooppaa ja käydä museoissa opiskelemassa maalaustaidetta.[4]
Toiminta
muokkaaRuskin kuului prerafaeliitteihin. Ryhmä syntyi 1800-luvun puolivälissä esteetikkojen (fin de siècle) ja kirjallisten piirien yhteiseksi järjestöksi. Ruskin kirjoitti teoksen The Stones of Venice (1853), joka oli eräänlaisen törmäys viktoriaaniseen yhteiskuntaan, ja sen tarkoituksena oli tuoda yhteen taide, luonto, moraali ja ihminen. Tämä teos teki hänestä eräänlaisen arts and crafts -liikkeen perustajan, kun William Morris, jonka ohjaaja hän oli, nousi liikkeen kärkihahmoksi. Kirjoitustensa ja kuulijoidensa kautta hän herätteli henkiin kuoleman kielissä ollutta englantilaista käsityötaitoa. Hän on myös jugendin edelläkävijöitä.[5]
Vuodesta 1870 lähtien Ruskin vastusti ranskalaisen arkkitehdin Viollet-le-Ducin näkemyksiä, joiden mukaan arkkitehtuurin tuli olla yhtenäinen kokonaisuus, historiasta ja historiallisen monumentin kokonaisuudesta välittämättä. Teoksessaan The Seven Lamps of Architecture (1849) Ruskin määritteli arkkitehtuurin inhimilliseksi olioksi, jota tulee tukea ja siten restauroida sitä mahdollisimman vähän. Mutta monumentin pitää saada myös kuolla luonnollinen kuolema. Näin oli muodostunut kaksi erilaista näkemystä kansallisten aarteiden säilyttämiseksi. Ruskin sai tukea William Morrisilta, joka suositteli, että kohteita ei restauroitaisi lainkaan. Morris perustikin vanhojen rakennusten suojeluun erikoistuneen järjestön.[6]
Ruskinin taidemaku sai hänet ihailemaan yhtä lailla Italian alkukantaista taidetta kuin englantilaista taidemaalaria William Turneria. Hän oli myös suuri taiteen propagandisti. Hänen ajatuksensa kansantajuistivat taidetta ja hänen kirjansa vaikuttivat voimakkaasti arts and crafts -liikkeeseen.[5] Se edusti selkeästi paluuta luontoon -ajatusta, joka taiteessa merkitsi viehkeitä, aaltomaisia muotoja ja hillittyä charmia, jotka löydetään kasvien, kukkien, hyönteisten, kalojen, lohikäärmeiden, seireenien ja lintujen muodoista ja niiden väreistä kaikessa loistossaan.[7][8][9]
Ruskin avasi Cambridge School of Art'n vuonna 1858, jonka perustuksille on rakennettu nykyinen Anglia Ruskin University.[10][11] Cambridgessä, Chelmsfordissa, Peterboroughssa ja Lontoossa toimiva Anglia Ruskin University on nimetty Ruskinin mukaan.[12]
Ruskin toimi taiteen professorina Oxfordin yliopistossa.[3]
Ruskin vaikutti kirjailija Leo Tolstoin, kirjailija Marcel Proustin, esseisti Thomas Carlylen ja Intian itsenäisyysliikkeen johtaja Mahatma Gandhin ajatuksiin.[13][14][15]
Teokset
muokkaa- Modern Painters (1843)
- The Seven Lamps of Architecture (1849)
- Pre-Raphaelitism (1851)
- The Stones of Venice (1853)
- Architecture and Painting (1854)
- Modern Painters III (1856)
- Political Economy of Art (1857)
- Modern Painters IV (1860)
- Unto this Last (1862)
- Essays on Political Economy (1862)
- Bible of Amiens (1885), ranskannos Marcel Proust
- Time and Tide (1867)
Suomennetut teokset
muokkaa- Kuninkaitten aarteet. ((Of Kings’ Treasuries, 1865.) Kariston klassillinen kirjasto 1) Suomentanut ja johdannolla varustanut V. Hämeen-Anttila. Hämeenlinna: Karisto, 1918. – Näköispainos 1985 ISBN 951-23-2278-1.
- Luonto ja ihminen: Poimintoja eri teoksista. Suom. Vihtori Lehtonen. Porvoo, WSOY, 1911
- Kultaviraan kuningas: Tarina Stiriasta. Suom. Lyyli Vihervaara. Hämeenlinna, Karisto, 1918.
- Keskinäinen ihmisyys. Suom. Aug. Helin, Helsinki, K. E. Holm, 1905
- Työ, talous ja sielu. (Valikoima kirjoituksia) Suomentanut Hannu Poutiainen. Helsinki: Basam Books, 2021. ISBN 978-952-379-085-8
Lähteet
muokkaa- ↑ (de) Catalog of the German National Library. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ John Ruskin. Biographical Material. The Victorian Web. Viitattu 14.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b John Ruskin | Biography, Criticism, & Facts | Britannica www.britannica.com. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
- ↑ John Ruskin | Biography, Criticism, & Facts | Britannica www.britannica.com. Viitattu 16.9.2022. (englanniksi)
- ↑ a b John Ruskin and Illuminated Addresses (Arkistoitu – Internet Archive). Sivut 124–131 Manchester.ac.uk. James S. Dearden. PDF. Viitattu 14.7.2017.
- ↑ William Morris - Iceland and socialism | Britannica www.britannica.com. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Ruskin's Organic Vision www.lancaster.ac.uk. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
- ↑ John Dixon Hunt: Ruskin: The Design of Nature and the Transcription of Its Manuscript. Assemblage, 1997, nro 32, s. 13–21. doi:10.2307/3171404 ISSN 0889-3012 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Martine Lambert-Charbonnier: John Ruskin, William Morris and Walter Pater: From Nature to Musical Harmony in the Decorative Arts. Cahiers victoriens et édouardiens, 1.6.2020, nro 91 Printemps. doi:10.4000/cve.7277 ISSN 0220-5610 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Inaugural address delivered at the Cambridge School of Art, October 29th, 1858 / | Books | RA Collection | Royal Academy of Arts www.royalacademy.org.uk. Viitattu 20.2.2023.
- ↑ Our history - ARU aru.ac.uk. Viitattu 20.2.2023.
- ↑ Our history - ARU aru.ac.uk. Viitattu 16.9.2022.
- ↑ Who Was John Ruskin [1819 – 1900?] Ruskin Museum. Viitattu 20.2.2023. (englanti)
- ↑ Those who inspired Gandhi - John Ruskin gandhistory.in. Viitattu 20.2.2023.
- ↑ Thoreau to Tolstoy: Five thinkers who helped transform Gandhi to Mahatma The New Indian Express. Viitattu 20.2.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Ruskin Wikimedia Commonsissa
- Vapaasti ladattavia John Ruskinin e-kirjoja Projekti Lönnrotissa ja Project Gutenbergissa.