John McDouall Stuart
John McDouall Stuart (7. syyskuuta 1815 Dysart, Skotlanti – 5. kesäkuuta 1866 Lontoo, Englanti) oli skotlantilainen tutkimusmatkailija ja yksi tunnetuimmista Australian sisämaan tutkijoista.
| John McDouall Stuart | |
|---|---|
 John McDouall Stuart |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. syyskuuta 1815 Dysart, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kuollut | 5. kesäkuuta 1866 (50 vuotta) Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Ammatti | tutkimusmatkailija |
Skotlannista siirtolaisena Australiaan muokkaa
Stuart syntyi Skotlannissa Dysartin satamakaupungissa. Molemmat hänen vanhempansa kuolivat, kun John oli vielä teini-iässä. Häntä ja hänen sisaruksiaan hoitivat heidän sukulaiset ja ystävät. John kävi Skotlannin sotilasakatemian. Syyskuussa 1838 John Stuart lähti siirtolaiseksi Australiaan. Hän saapui pieneen Adelaiden siirtokuntaan tammikuussa 1839. Adelaidessa Stuart sai pian töitä maanmittaajilta todennäköisesti teknisenä piirtäjänä.[1]
Tutkimusmatkoja muokkaa
Ensimmäiset matkat muokkaa
Vuonna 1844 Stuart liittyi Charles Sturtin retkikuntaan, joka lähti tutkimaan Australian sisämaita. Matka oli pettymys, ja heillä oli suuria vaikeuksia matkan aikana. Stuart nousi Sturtin lähimmäksi avustajaksi, kun entinen avustaja James Poole kuoli keripukkiin. Stuart sai kuitenkin tulevia matkojaan varten kallisarvoista kokemusta Australian sisämaan ankarista olosuhteista.[1] Ensimmäiselle omalle tutkimusmatkalleen Stuart lähti toukokuussa 1858. Hänen oli tarkoitus etsiä uusia laidunmaita Torrens- ja Gairdnerjärven takaa. Stuart palasi Adelaideen elokuussa, ja hän oli löytänyt noin 100 000 neliökilometriä mahdollista lampaiden laidunmaata.[2]
Toisen tutkimusmatkansa Stuart aloitti huhtikuussa 1859. Matkan tarkoituksena oli löytää tarpeellisia vesivaroja pysyvälle reitille Adelaidesta pohjoiseen. Stuart matkasi neljän apulaisensa kanssa noin 800 kilometrin reitin. Marraskuussa Stuart lähti retkikuntansa kanssa uudelle matkalle. Kolmen viikon hyödyttömien tutkimusten jälkeen Stuartin miehet kapinoivat, ja he palasivat takaisin matkalta. Neljännellä matkallaan Stuart onnistui melkein ylittämään mantereen.[2]
Mantereen ylitys muokkaa
Stuart lähti maaliskuussa 1860 kahden miehen ja 13 hevosen kanssa matkalle pohjoiseen. He löysivät joen, jonka Stuart nimesi rahoittajansa William Finken mukaan Finke Riveriksi. Retkikuntalaiset kärsivät keripukista, ja Stuart menetti näkönsä oikeasta silmästä. He kuitenkin seurasivat jokea vuorille, joka sai nimensä MacDonnell Ranges kuvernööri Richard Graves MacDonnellin mukaan. Huhtikuussa retkikunta leiriytyi paikalle, missä Stuart laski olevan Australian keskipisteen. Seuraavan kuukauden ajan he yrittivät löytää luoteisreittiä, jolla olisi tarpeeksi vesivaroja. Toukokuun sateiden jälkeen retkikunta matkasi yli 300 kilometriä pohjoiseen, nykyiselle Tennant Creekille. Sieltä he yrittivät edetä edelleen pohjoiseen, mutta joutuivat kääntymään takaisin kesäkuussa. Kahden kuukauden päästä he palasivat Chambers Creekille. Adelaidessa Stuartia juhlittiin, sillä hän oli käynyt vain n. 300 kilometrin päässä tunnetuista pohjoisen alueista.[2]
Stuart lähti retkikuntineen jälleen uudelle yritykselle ylittää Austrtalian manner lokakuussa 1861. Huhtikuussa he pääsivät alueelle, josta he joutuivat viimeksi kääntymään takaisin. Vaikka he pystyivät etenemään pusikossa vain puolitoista kilometriä tunnissa, he pääsivät nykyiseen Daly Watersiin toukokuun lopussa ja leirityivät kahdeksi viikoksi. Intian valtamerelle retkikunta selviytyi 24. heinäkuuta. Lähes sokeaa ja keripukkia sairastavaa Stuartia jouduttiin kantamaan hevosten avulla. Paluumatkalla hänen kuntonsa kohentui sen verran, että hän pystyi saapumaan Adelaideen ratsastaen 17. joulukuuta.[2]
Paluu Englantiin ja kuolema muokkaa
Stuart päätti vuonna 1864 palata Skotlantiin tapaamaan siskoaan. Hänen teoksensa Explorations in Australia. The Journals of John McDouall Stuart julkaistiin samana vuonna. Stuart kuoli Lontoossa vuonna 1866.[2]
Perintö muokkaa
Stuart sai tutkimusmatkoillaan monia muutoksia aikaan. Stuartin ansiosta Australian sisäosien maantiedettä alettiin tuntea paremmin. Australian mantereen läpäisevät lennätinlinjat ja rautatie Adelaidesta Alice Springsiin noudattelivat Stuartin käyttämää reittiä. Etelä-Australia perusti myös siirtokunnan pohjoiseen Darwiniin ja laajoja alueita Pohjois-Australiasta avatui laidunmaiksi.[1]
Australian valtatie 87, eli Stuartin valtatie, joka yhdistää Adelaiden ja Perthin on nimetty Stuartin mukaan. Hänen mukaansa on nimetty myös monia maantieteellisiä kohteita.[1]
Adelaidessa Victoria Square -aukiolla on Stuartin patsas ja sen juurella järjestetään vuosittainen muistojuhla. Ympäri Etelä-Australiaa ja Pohjoisterritoriota on monia Stuartin muistolaattoja. Adelaidessa on myös John McDouall Stuart Collection ja Stuartin kotikaupungissa hänen entisessä kotitalossaan John McDouall Stuartin museo.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e John McDouall Stuart, Surveyor-Explorer, 1815 - 1866 John McDouall Stuart Society Inc.. Viitattu 22. maaliskuuta 2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Morris, Deirdre: Stuart, John McDouall (1815 - 1866) Australian Dictionary of Biography, Online Edition. Australian National University. Viitattu 10. joulukuuta 2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John McDouall Stuart Wikimedia Commonsissa
- John McDouall Stuartin päiväkirjoja (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- John McDouall Stuartin säätiön kotisivut (englanniksi)
- Stuartin töitä Gutenberg-projektissa (englanniksi)