John Sutter
John Augustus Sutter (syntyjään Johann August Suter; 15. helmikuuta 1803 Kandern, Badenin markkreivikunta (Saksa) – 18. kesäkuuta 1880 Washington, D. C., Yhdysvallat) oli saksalaissyntyinen sveitsiläinen Kalifornian uudisraivaaja. Kullan löytyminen hänen mailtaan vuonna 1848 käynnisti Kalifornian kultaryntäyksen.[1][2][3]
| John Sutter | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. helmikuuta 1803 Kandern, Badenin markkreivikunta (Saksa) |
| Kuollut | 18. kesäkuuta 1880 (77 vuotta) Washington, D. C., Yhdysvallat |
Sutter oli vuodesta 1840 Meksikon kansalainen ja vuodesta 1846 Yhdysvaltain kansalainen.[4]
Elämä
muokkaaSutter palveli Sveitsin armeijassa ja oli Sveitsin kansalainen. Vuonna 1834 hän pakeni Yhdysvaltoihn konkurssia ja taloudellisia epäonnistumisia ja jätti vaimonsa ja lapsensa Sveitsiin. Sutter asettui St. Louisiin. Myöhemmin hän kävi Santa Fessä kannattavaa kauppaa intiaanien ja metsästäjien kanssa, joiden kertomukset Kaliforniasta saivat hänet vuonna 1838 ylittämään Kalliovuoret. Hän meni ensin Oregoniin, laski Columbia-jokea pitkin Fort Vancouveriin ja purjehti sieltä Sandwich-saarille, josta hän osti aluksen ja matkusti Sitkaan Alaskaan. Myytyään lastinsa siellä voitolla hän purjehti Tyynenmeren rannikkoa pitkin, ja 2. heinäkuuta 1839 hän joutui karille Yerba Buenan lahdella (nykyisessä San Franciscossa). Hän tunkeutui samana vuonna sisämaahan suurten vaikeuksien keskellä, sai Meksikon kuvernöörin myöntämään hänelle maita Sacramento-joen varrella ja perusti Nueva Helvetian siirtokunnan ("Uusi Sveitsi"), joka oli alueen ensimmäinen eurooppalaisten asutus, ja josta myöhemmin tuli Sacramenton kaupunki. Hän rakensi vuonna 1841 linnoituksen ("Sutter's Fort"), joka oli myöhemmin ensimmäinen Kaliforniaan idästä tulleiden siirtolaisten saavuttama asutus. Sutter ei ollut suopea paikallisia intiaaneja kohtaan, ja käytti heitä työvoimana hyväkseen.[1][2][3]
Meksikon hallitus nimitti hänet pohjoisen rajaseudun kuvernööriksi, mutta koska hän kannatti Kalifornian liittämistä Yhdysvaltoihin, meksikolaiset suhtautuivat häneen epäluuloisesti. Kun kapteeni Charles Wilkesin tutkimusretkikunta saapui San Franciscoon, Sutter auttoi häntä ja antoi tietoja, ja hän otti myös vastaan John C. Frémontin ja hänen ryhmänsä. Kun Kalifornia luovutettiin Yhdysvalloille helmikuussa 1848, Sutter omisti suuren maa-alueen, useita tuhansia nautoja ja muuta omaisuutta. Kullan löytyminen hänen tilaltaan Coloman läheltä, El Doradon piirikunnasta, toi hänelle kuitenkin taloudellisen turmion. Puuseppä James W. Marshall löysi siellä kultahiutaleita purouomasta 24. tammikuuta 1848. Sutter ja Marshall yrittivät pitää löydön salassa, mutta uutinen pääsi julkisuuteen. Työntekijät jättivät siirtokunnan ja kullankaivajat valtasivat hänen maansa ja varastivat ja tuhosivat hänen omaisuuttaan. Yhdysvaltain oikeusistuimet hylkäsivät hänen meksikolaisten myöntämän maan omistusoikeuden. Vuoteen 1852 mennessä hän oli konkurssissa. Omaisuutensa menettäneenä ja puutteeseen ajautuneena Kalifornian lainsäädäntöelin myönsi hänelle 250 dollarin kuukausieläkkeen. Vuonna 1864 hänen kotitilansa Feather Riverin varrella paloi, ja vuonna 1873 hän muutti Litiziin, Lancasterin piirikuntaan, Pennsylvaniaan. Hän matkusti usein Washingtoniin, D.C.:hen yrittämään saada korvausta maistaan Yhdysvaltain kongressilta.[1][2][3]
Sutter Street San Franciscossa ja Sutterin piirikunta Kaliforniassa on nimetty John Sutterin mukaan.[1][2][3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d John Sutter Encyclopedia Britannica. 2024. Viitattu 16.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d John Sutter New Americanized Encyclopaedia Britannica. 1896. Viitattu 16.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d John Sutter Appletons' cyclopædia of American biography. 1900. Viitattu 16.3.2024. (englanniksi)
- ↑ John Sutter Historisches Lexikon der Schweiz. 2021. Viitattu 16.3.2024. (saksaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Sutter Wikimedia Commonsissa
