Johanna Vilkki

suomalainen tutkija, FT, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori

Johanna Helmi Vilkki (s. 1956) on suomalainen filosofian tohtori ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori. Hän työskentee Jokioisilla aihepiirinään on kotieläintuotannon nutriogenomiikka[1][2][3] eli tuotantoeläinten geeniperimän, ravinnon ja terveyden välinen yhteys. Hän tutkii esimerkiksi keinoja maidontuotannon kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi (erityisesti metaanipäästöjen osalta), eläinten terveyden edistämistä sekä maidon rasvakoostumuksen muuttamista terveellisemmäksi ("omegamaito"). Keinoina ovat esimerkiksi geeniperimältään sopivien tuotantoeläinten valitseminen, eläinten pötsin mikrobikannan roolin parempi selvittäminen ja tuotantoeläinten ravinnon muuttaminen.[4][5][6][3]

Johanna Vilkki
Henkilötiedot
Syntynyt 1956 (ikä 63–64)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kotieläintuotannon professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Turun yliopisto (FT 1990)
Instituutti Luonnonvarakeskus
Aiheesta muualla
Johanna Vilkki, Research Professor (englanniksi)

Vilkki on valmistunut filosofian tohtoriksi Turun yliopistosta genetiikan aihepiiristä. Hänen englanninkielinen artikkeliväitöskirjansa (1990) oli otsikoitu Mitochondrial inheritance in man : genetics of Leber hereditary optic neuroretinopathy.[7]

Vilkki on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2006.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet päivitetty 13.3.2019. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 13.4.2019.
  2. Anne-Maria Niskanen: Laadukkaat laboratoriot sekä navetta pitävät suomalaisen ruuan ja maatalouden tutkimuksen Jokioisilla 16.3.2015. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 13.4.2019.
  3. a b Nutrigenomiikalla lehmälle terveysruokaa 17.12.2013. urakointiuutiset.fi. Viitattu 13.4.2019.
  4. Johanna Vilkki: vähäpäästöisen lehmän tutkimus alkoi banaanikärpäsestä 8.6.2018. Luonnonvarakeskus, luke.fi. Viitattu 13.4.2019.
  5. Tuulikki Viilo: Keskisuomalainen: Tutkijat tuunaavat lehmistä vähäpäätöisiä 24.7.2016. maaseuduntulevaisuus.fi. Viitattu 13.4.2019.
  6. Nina Keski-Korpela: Rypsipossu ja omega-kananmunat saamassa seurakseen omega-maidon 22.5.2015. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 13.4.2019.
  7. Johanna Vilkki: Mitochondrial inheritance in man : genetics of Leber hereditary optic neuroretinopathy (ISBN 951-880-439-7; PhD thesis/ Univ. of Turku; julkaistu sarjassa Reports from the Department of Biology / University of Turku, 0358-2264 ; no. 23) 1990. Turku: Turun yliopisto (teostiedot via kansallisbibliografia Fennica). Viitattu 13.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa