Johann Mathias von Simolin
Johan Mathias von Simolin eli Ivan Matvejevitš Simolin (17. heinäkuuta 1720 Turku – 19. syyskuuta 1799 Wien) oli suomalaissyntyinen venäläinen diplomaatti.
Simolinin isä oli Tallinnan ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Mathias Simolin. Hänen mainitaan jo Turun rauhan aikana 1743 olleen Venäjän ulkoministeriön palveluksessa.[1] Hän oli keisarinna Katariina II:n lähettiläänä valtiopäivillä Regensburgissa. Sieltä hän siirtyi täysivaltaisena ministerinä Kööpenhaminaan.[2]
Simolin lähetettiin sen jälkeen, luultavasti Ruotsi-Suomen oloja ja kieliä hyvin tuntevana henkilönä, Venäjän Tukholmassa olevan lähetystön sihteeriksi, ja hänen mainitaan osallistuneen ahkerasti keskusteluihin, jotka olivat käynnissä Venäjän hallituksen ja tyytymättömien myssyjen välillä. Juonien paljastuttua Simolin siirrettiin 1751 pois, ja hän toimi sitten eri paikoissa diplomaattina. Hän oli 1770-luvun alusta Venäjän lähettiläs Tanskassa, vuodesta 1775 samassa virassa Tukholmassa, mutta hänet kutsuttiin Kustaa III:n pyynnöstä 1778 pois sieltä. Vuodesta 1780 hän oli Lontoossa, ja hänet siirrettiin 1787 Ranskaan. Simolin muun muassa auttoi kuninkaallisen perheen tunnettua pakoyritystä 1791 antamalla kuningatar Maria Antoinettelle rouva von Korffin nimelle laaditun passin. Samassa yhteydessä hän menetti merkittävän osa omaisuuttaan. Sen jälkeen hän asui useita vuosia Frankfurt am Mainissa, kunnes hänet nimitettiin Pietarin oikeuskollegin presidentiksi. Hän kuoli Wienissä ollessaan matkalla Venäjälle. Hänet korotettiin aateliseen ja vapaaherralliseen arvoon.[1][2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Simolin, Johan Mathias, Tietosanakirja osa 8. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1916
- ↑ a b Johann Matthias, Freiherr von, Meyers Konversationslexikon (saksaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Vakooja, valtiomies ja seikkailija. Suomalaissyntyinen mies, joka järjesti Ludvig XVI:n ja Marie Antoinetten paon Pariisista, Seura, 20.11.1935, nro 47, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot