Johann Georg Theodor Grässe

Johann Georg Theodor Grässe (31. tammikuuta 1814 Grimma, Saksin kuningaskunta27. elokuuta 1885 Niederlößnitz, Saksan keisarikunta) oli saksalainen bibliografi ja kirjallisuushistorioitsija, joka toimi Saksin kuninkaan Fredrik August II:n kirjastonhoitajana ja Grünes Gewölbe -museon johtajana. Hän kirjoitti elämänsä aikana useita teoksia.

Johann Georg Theodor Grässe
Muistolaatta Grimman lukiolla.
Muistolaatta Grimman lukiolla.
Henkilötiedot
Syntynyt31. tammikuuta 1814
Grimma, Saksin kuningaskunta
Kuollut27. elokuuta 1885 (71 vuotta)
Niederlößnitz, Saksan keisarikunta
Koulutus ja ura
Tutkinnot Leipzigin yliopisto
Tutkimusalue kirjallisuushistoria, bibliografinen tutkimus

ElämäMuokkaa

Johann Georg Theodor Grässen isä oli latinan professori Johann Gottlob. Hänen äitinsä oli Juliana Amalia. Grässe opiskeli Leipzigin yliopistossa filosofiaa ja arkeologiaa, ja hän valmistui vuonna 1834.[1]

Grässe työskenteli 1840–1848 opettajana. Laajojen kielten ja kirjallisuuden tietojansa ansiosta hänet nimettiin 1843 Saksin kuninkaan Fredrik August II:n henkilökohtaiseksi kirjastonhoitajaksi. Grässe toimi tehtävässä vuoteen 1854.[1] Hän sai myös muita kuninkaallisia tehtäviä, kun hänet valittiin 1848 kuninkaallisen rahakokoelman ja 1852 posiinikokoelman hoitajaksi.[2] Grässe valittiin 1864 Grünes Gewölbe -museon johtajaksi. Hän jäi eläkkeenne 1882 näön heikkenemisen takia ja kuoli 1885.[1]

TyötMuokkaa

Grässen kiinnostuksen kohteet olivat laaja-alaisia, ja hän julkaisi monia teoksia. Hänen töihinsä kuuluvat muun muassa bibliografiset, kirjallisuustieteelliset ja historialliset työt.[1] Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat bibliografia Leitfaden der allgemeinen Literaturgeschichte ja latinankielisten paikannimien sanakirja Orbis Latinus.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Sönke Friedreich: Graesse (Grässe, Gräße), Johann Georg Theodor Sächsische Biografie. Institut für Sächsische Geschichte und Volkskunde. Viitattu 29.4.2017. (saksaksi)
  2. a b Ferdinand Geldner: Graesse (Grässe, Gräße), Johann Georg Theodor Neue Deutsche Biographie 6. Viitattu 29.4.2017. (saksaksi)