Avaa päävalikko

Johann Christoph Brotze (latv. Johans Kristofs Broce) (1. syyskuuta 17424. elokuuta 1823) oli saksalaissyntyinen pedagogi, taiteilija ja etnografi.

Johann Christoph Brotze
Broce.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 1. syyskuuta 1742
Görlitz, Saksin vaaliruhtinaskunta
Kuollut 4. elokuuta 1823 (80 vuotta)
Riika, Liivinmaa
Kansalaisuus saksalainen
Ammatti opettaja, piirtäjä
Muut tiedot
Koulutus Leipzigin yliopisto
Merkittävät teokset Sammlung verschiedener Liefländischer Monumente, Prospecte, Münzen, Wappen etc.

ElämäkertaMuokkaa

Brotze opiskeli teologiaa ja filosofiaa Leipzigin ja Wittenbergin yliopistoissa ja oli myös taitava tekninen piirtäjä. Hän muutti Liivinmaalle Riikaan 1768, ja sen jälkeen hän oli 46 vuotta opettajana Riian keisarillisessa lyseossa.[1]

Riiassa asuessaan Brotze keräsi historiallista aineistoa ja kuvasi, piirsi ja maalasi kaiken, mitä näki ympärillään arjessa, myös useimmat Liivinmaan merkittävät rakennukset ja monumentit, täydennettynä laajoin kuvauksin. Hänen työtään arvostetaan nykyisin merkittävänä historiantutkimuksen tietolähteenä.[2]

 
Narva, kuva Johann Christoph Brotzen kokoelmasta.

Brotze kirjasi ja järjesti vuosina 1771–1818 kokoelmansa nimellä Sammlung verschiedener Liefländischer Monumente, Prospecte, Münzen, Wappen etc.. Työssään hänellä oli avustajana virolainen pappi Eduard Philipp Körber. Kokoelma käsittää kymmenen nahkaselkäistä nidettä ja runsaat 3 100 sivua, ja suurinta osaa niistä säilytetään Riiassa Latvian yliopiston akateemisessa kirjastossa. Brontzen aineiston julkaisu on aloitettu 1992 kommentoituina niteinä.[2]

Viron osalta Brotzen teoksen aineistoa on julkaistu Raimo Pullatin toimittamassa teoksessa Johann Christoph Brotze: Estonica (2006).[3]

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Raimo Pullat (toim.), Johann Christoph Brotze: Estonica, Estopol OÜ 2006

LähteetMuokkaa

  1. Klaus Garber: Brotze, Joachim Christoph Kulturportal West-Ost. Viitattu 27.12.2016. (saksaksi)
  2. a b Tapio Mäkeläinen: Johann Christoph Brotze: Estonica (kirja-arvostelu) (Julkaistu alun perin: Tuglas-seuran jäsenlehti 2006) Tuglas-seura. Viitattu 27.12.2016.
  3. Kirsi Vainio-Korhonen, Runsaudensarvi Viron historiasta ja historiakulttuurista kiinnostuneille (kirja-arvostelu), Agricola, utu.fi

Aiheesta muuallaMuokkaa