Johan Haartman (nuorempi)
Johan Haartman (19. syyskuuta 1725 Paimio – 29. joulukuuta 1787 Turku) oli Turun akatemian ensimmäinen suomalaissyntyinen lääketieteen professori. Haartman kirjoitti Suomen ensimmäisen yleistajuisen lääkärioppaan Tydelig Underrättelse Om de Mäst Gångbara Sjukdomars Kännande och Motande, Genom Lätta och Enfalliga Hus-Medel; Samt et litet Res- och Hus-Apothek etc vuonna 1759.[1]
Haartmanin samanniminen isä toimi akatemiassa logiikan ja metafysiikan professorina. Haartman opiskeli Turun akatemian lisäksi Uppsalan yliopistossa, jossa hän väitteli vuonna 1751 kasvitieteestä Carl von Linnén johdolla. Haartmanin mukaan on nimetty kääriäisperhoslaji, Tortrix haartmanniana.
Valmistuttuaan Uppsalasta lääketieteen tohtoriksi vuonna 1754, Haartman siirtyi takaisin Turkuun piirilääkäriksi ja vuonna 1759 avatun Suomen ensimmäisen yleissairaalan Turun lääninlasaretin lääkäriksi. Vuodesta 1765 lähtien hän toimi Turun akatemiassa lääketieteen professorina.[1]
Johan Haartmanin mukaan on nimetty muun muassa Helsingin Meilahdessa sijaitseva Haartmaninkatu ja sen varrella sijaitseva Haartmanin sairaala, Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisteoreettinen laitos eli Haartman-instituutti[2] sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaalan 196-paikkainen luentosali[3].
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 130. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Matti Haltia ja Antti Vaheri: Johan Haartman - Suomen lääketieteen isä 2006. Helsingin yliopisto, Duodecim. Arkistoitu 11.9.2007. Viitattu 2.5.2009.
- ↑ T-sairaalan uuden luentosalin nimeksi Johan Haartman-sali (Arkistoitu – Internet Archive), VSSHP 22.03.2013. Viitattu 6.7.2017.