Johan Grönfeldt
Johan Grönfeldt (1. huhtikuuta 1798 Pori – 26. heinäkuuta 1848 Ulvila) oli suomalainen Porissa vaikuttanut kauppias, sahanomistaja, laivanvarustaja ja kauppaneuvos.[1]
Grönfeldtin vanhemmat olivat Poriin 1792 Merikarvialta muuttanut työmies Henrik Henrikinpoika Grönfeldt ja porilaisen porvari Simon Ekbladin leski Maria Björnström. Hän toimi kauppapalvelijana ja sai porvarinoikeudet Porissa 1822. Porin kauppiaat ostivat ympäristön talonpojilta maataloustuotteita ja puutavaraa ja veivät niitä ulkomaille varustamissaan laivoissa. Grönfeldt oli 1834 mukana varustamssa 270 lästin fregatti Oceaniaa ja hän oli myös osakkaana 1837 rakennetussa 250 lästin fregatti Famaassa ja 1839 valmistuneessa 226 lästin parkki Tritonissa. [1]
Ruotsista Poriin muuttaneen laivanvarustaja Fredrik Frans Wallenstrålen esimerkkiä seuraten Grönfeldt osti Satakunnan talonpojilta käsinsahattuja lankkuja ja lautoja vieden niitä ulkomaille laivoissaan. Koska Englannissa ja muissa vientimaissa maksettiin parempi hinta vesisahoilla sahatusta puutavarasta, Porin kauppiaat alkoivat hankkia myös Satakunnan alueen vesisahoja omistukseensa. Grönfeldt osti osuuden Sääkskosken vesisahasta vuonna 1838 ja hän suunnitteli myös vesisahan perustamista Ikaalisiin Vahokoskelle. Vahokosken sahan perustamisanomusta ei kuitenkaan hyväksytty, koska muut porilaiset kauppiaat Carl Fredrik Björnberg (1791–1849), August Wilhelm Björkman (1799–1860) ja Carl Fredrik Rosenlew (1797–1852) väittivät hankkeen vahingoittavan omien vesisahojensa toimintaa. Asiasta kehkeytyi pitkäaikainen oikeusjuttu eikä Grönfeldt päässyt laajentamaan sahaustoimintaansa. Yhdeksän vuotta kestänyt oikeusjuttu sai päätöksensä vuonna 1846 kun Grönfeldt menetti sahanperustamisoikeutensa Vahokoskeen. [1][2]
Vuonna 1840 kauppaneuvoksen arvonimen saanut Johan Grönfeldt oli naimisissa vuodesta 1825 Fredrika Sofia Souranderin kanssa. Heidän poikiaan olivat isänsä liiketoimia jatkanut porilainen kauppaneuvos John Grönfeldt ja maisteri, maanviljelijä Gustaf Vilhelm Grönfeldt (1829–1896).[1][3]