Johan David Valerius
Johan David Valerius, (1776–1852) oli ruotsalainen runoilija. Opintojen jälkeen hän päätyi virkamieheksi, oli vuodesta 1797 Kuninkaallisen teatterin sihteeri ja jonkin aikaa näyttelijä mutta palasi virkamieheksi. Hänet valittiin vuonna 1826 Ruotsin akatemiaan.[1]
Valerius kirjoitti etupäässä opetusrunoutta ja sai monesta tuotteestaan akatemian palkinnon ("Sanningen", "Idlamodet", "Allmänna kärleken", "Mannastyrkan"). Hänen suosionsa perustuu kuitenkin silloin muodikkaisiin kansanomaisiin seuralauluihin, jotka on julkaistu kokoelmana "Visor och sångstycken" (1809–1811). Valeriuksen "Samlade vitterhetsarbeten" (1855) sisältää elämäkerran.[1]
Suomennettu tuotanto
muokkaa- Kärsiwällisyys, oikean kristityn erinomainen awu ja arwo: wirsi, ionga kokoonpania Wallerius on woittanut sen suurimman, kuuskolmata kymmendä dukatia painawan medaljan elli kunnia=rahan Ruotsin akademialda, suom. Henricus Gabriel Krusberg. Viipuri: Cedervaller 1821. (Alkuteos: Tålamodet)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Valerius, Johan David Tietosanakirja. Osa 10, palsta 493. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johan David Valerius Wikimedia Commonsissa
