Joel Elstelä
Joel Tapani Elstelä (s. 25. joulukuuta 1961 Helsinki) on suomalainen teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija.[1] Hän on julkaissut myös yhden nuorisoromaanin, yhden novellikokoelman sekä natsi-Saksaan sijoittuvan historiallisen romaanin Sirkusleijonan mieli.
Teatteriura muokkaa
Elstelä perusti vuonna 1989 helsinkiläisen Teatteri Beowulfin, jonka johtajana ja hallituksen puheenjohtajana hän toimi teatterin lopettamiseen 2014 saakka. Hän on ohjannut teatteri Beowulfin lisäksi muun muassa Lahden kaupunginteatteriin, Tampereen teatteriin, Kotkan kaupunginteatteriin, Kokkolan kaupunginteatteriin, Kouvolan teatteriin, Riihimäen teatteriin, Haminan teatteriin, Hangon teatteriin, Helsingin kaupunginteatteriin ja Tampereen komediateatteriin. Vuosina 2013–14 Elstelä vieraili ohjaajana Uudenkaupungin teatterissa toimien vierailunsa ajan myös teatterinjohtajan viransijaisena. Ohjaustöitten lukumäärä kipuaa vuoteen 2013 mennessä toiselle sadalle.lähde?
Elstelä on kirjoittanut lahtelaiselle säveltäjälle Harri Ahmakselle kaksi oopperalibrettoa sekä kirjoittanut useita näytelmiä, mm. Anton Tšehovin novelleihin perustuvan komedian Kesä Melihovossa 1904, lastennäytelmän Nukketyttö ja musiikkinäytelmän Punaiset ovet, jonka musiikkina toimivat Hannu (Tuomari) Nurmion laulut sekä musiikkinäytelmän Rautapuu, jonka on säveltänyt tamperelainen muusikko Jukka Viitasaari.lähde?
Isoisänsä Mika Waltarin aiheen pohjalta Elstelä on kirjoittanut musikaalin Kulkurin valssi sekä dramatisoinut Waltarin Komisario Palmu -romaaneihin perustuvat näytelmät Komisario Palmun erehdys ja Kaasua, komisario Palmu. Jälkimmäinen Palmu-näytelmä perustuu Waltarin salapoliisiromaaniin Kuka murhasi rouva Skrofin?. Elstelä myös ohjasi näytelmistä kantaesitykset Komisario Palmun erehdyksestä Helsingin kaupunginteatteriin (2016) ja Kaasua, komisario Palmusta Tampereen Komediateatteriin (2017). Vuonna 2021 syksyllä ensi-iltansa Komediateatterissa sai Elstelän dramatisoima Levätkää rauhassa, komisario Palmu.[2]
Elstelä on myös suomentanut muun muassa William Shakespearen tuotantoa. Hänen suomennoksiaan on myös nähty Helsingin kaupunginteatterin näyttämöllä (Peter Quilter: Sateenkaaren taa; John Murrell: Aurinko ja minä). Käännösnäytelmistä mm. Sipoon teatteri on esittänyt Suomen kantaesityksinä Elstelän suomentamat ja ohjaamat suositut brittinäytelmät Pokka pitää (Roy Clarke: Keeping Up Appearences), Maanalainen armeija iskee jälleen (Jeremy Lloyd ja David Croft: ’Allo ’Allo) sekä Sherlock Holmes ja Moriartyn naamio (Hugh Leonard: Sherlock Holmes and The Mask of Moriarty). Elstelä on Suomen teatteriohjaajien liiton sekä Suomen näytelmäkirjailijaliiton jäsen.lähde?
Yksityiselämä muokkaa
Joel Elstelä elää avoliitossa, ja hänellä on vuonna 1997 syntynyt tytär.
Joel Elstelä on kirjailija Satu Waltarin ja teatteriohjaaja Esko Elstelän poika.[1] Hän on siis kirjailija Mika Waltarin tyttärenpoika sekä elokuvaohjaaja Ossi Elstelän pojanpoika. Näyttelijät Kristiina Elstelä sekä Riitta Elstelä ovat hänen tätejään.
Elstelä on ärsyyntynyt siitä, että hänet tunnetaan lähinnä "Mika Waltarin tyttärenpoikana", josta hän jo haluaisi luopua.[3] Samalla epiteetillä aloittaa Artemis Kellosaari Parnassossa Elstelän Sirkustirehtööri-romaanin arvion.[4]
Teokset muokkaa
- Ensi-ilta lokakuussa. WSOY, 1981. 951-0-10708-5.
- Kuulustelu ja muita novelleja. WSOY, 1990. 951-0-16150-0.
- Sirkusleijonan mieli. WSOY, 2021. 978-951-0-46844-9.
Näytelmiä muokkaa
Nimi | Tehtävä | Ensi-ilta vuosi | Esityspaikka |
---|---|---|---|
Kovan onnen enkeli | Ohjaaja | 1997 | Lahden Kaupunginteatteri [5] |
Murha Maalaiskylässä | Ohjaaja | 1999 | Tampereen Teatteri [5] |
Paluu kielletylle planeetalle | Ohjaaja | 2000 | Kokkolan Kaupunginteatteri [5] |
Punahilkka | Dramaturgi/ohjaaja | 2001 | Riihimäen Teatteri [5] |
Amelei, majava ja kuningas katolla | Ohjaaja | 2001 | Kouvolan Teatteri [5] |
Sotilaan tarina | Kääntäjä | 2003 | Vaasan Kaupunginteatteri [5] |
Aurinko ja minä | Kääntäjä | 2008 | Helsingin Kaupunginteatteri [5] |
Kahden maailman hotelli | Ohjaaja | 2008 | Kotkan Kaupunginteatteri [5] |
Pokka pitää | Ohjaaja | 2013 | Uudenkaupungin Teatteri [5] |
Saiturin joulu | Ohjaaja | 2013 | Uudenkaupungin Teatteri [5] |
Komisario Palmun erehdys | Sovitus/ohjaaja | 2016 | Helsingin Kaupunginteatteri [5] |
Kaasua, komisario Palmu! | Dramaturgi/ohjaaja | 2017 | Tampereen Komediateatteri [5] |
Levätkää rauhassa, komisario Palmu | Dramaturgi | 2021 | Tampereen Komediateatteri [2] |
Muu tuotanto muokkaa
Kustannusosakeyhtiö Otavan järjestämässä Suuret rakkaustarinat -novellikilpailussa Elstelän novelli "Naara" valittiin kymmenen parhaan joukkoon Niina Miettisen toimittamaan antologiaan.
Tunnustukset ja palkinnot muokkaa
- Elstelän romaani Sirkusleijonan mieli oli 2021 ehdokkaana Finlandia-palkinnon saajaksi[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Teatterit ja teatterintekijät 2005, s. 148. Teatterin tiedotuskeskus. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-629-1.
- ↑ a b Levätkää rauhassa, komisario Palmu Tampereen Komediateatteri. Viitattu 16.9.2021.
- ↑ Laura Ketola: Sukunsa maineteoilla aateloitu. Helsingin Sanomat, 22.12.2021. ’Mika Waltarin tyttärenpoika’. Joel Elstelä pääsi Finlandia-palkintoehdokkaaksi muttei vieläkään kehtaa kutsua itseään kirjailijaksi.
- ↑ Artemis Kellosaari: Sirkustirehtööri, joka ei vastustanut natseja. Parnasso, 1/2022, s. 65. Otavamedia.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ilona - tekijähaku ilona.tinfo.fi. Viitattu 16.9.2021.
- ↑ Majander, Antti: Kauno-Finlandian ehdokaslistalla on peräti kolme aiempaa voittajaa. Helsingin Sanomat, 12.11.2021, s. B 3. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.11.2021.