Jaspis

kalsedonimuunnos eli piilokiteistä kvartsia

Jaspis on tiivistä, läpinäkymätöntä kalsedonia. Se on epäpuhtauksien, erityisesti rautaoksidin punaiseksi, vihreäksi tai keltaiseksi värjäämä kivilaji.[1] Jaspis on kvartsin muunnos, ja koostuu pääasiassa silikaatista. Jaspis on myös suosittu korukivi.

Hiottu punainen jaspis.
Egyptiläinen myöhäiskauden kultainen sinettisormus, johon on upotettu vihreä jaspis.

Etymologia ja historia

muokkaa

Jaspiksen nimi tarkoittaa "pilkullista kiveä", ja se juontuu latinan sanasta iaspis ja kreikan sanasta ἴασπις (iaspis). Näiden juurena ovat seemiläiset kielet, esimerkiksi heprean יושפה yushphah ja akkadin yashupu.

Vihreää jaspista käytettiin Mehrgarhissa 40003000 -luvuilla eaa. poran terissä. Minolaisella Kreetalla jaspiksesta kaiverrettiin sinettejä noin 1800 eaa., kuten Knossoksen kaivaukset osoittavat. Ylipäätään jaspis on ollut suosittu korukivi muinaisessa maailmassa.

Vaikka jaspis nykyään tarkoittaa ainoastaan opaakkia kvartsia, oli termin käyttö löyhempää menneisyydessä. Muinainen jaspis on ollut usein vihreää, sillä sitä on verrattu smaragdeihin ja muihin vihreisiin asioihin. Nibelungenliedissä jaspis mainitaan kirkkaana ja vihreänä. Muinaisissa lähteissä mainittu jaspis onkin todennäköisesti käsittänyt muitakin kalsedoniin kuuluvia kiviä.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kvartsi, Geologia.fi. Viitattu 5.1.2013

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:jasper
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.