Jalustinkannu

Jalustinkannu (lineaari-B ka-ra-re-we = m.kreik. κλάρεϝες, klarewes(?), κλαρέϝει(ς), klarewei(s)(?), tai κλαρεύς, klareus(?))[1] on Egeanmeren pronssikautisissa kulttuureissa käytetty keraaminen kannu. Se tunnetaan vaasien muotona muun muassa minolaisesta ja mykeneläisestä keramiikasta.[2][3]

Mykeneläinen jalustinkannu, n. 1200–1100 eaa. Metropolitan Museum of Art.

Historia ja käyttöMuokkaa

Jalustinkannua käytettiin astiana oliiviöljylle ja viinille. Pienikokoisia muotoja voitiin käyttää hajusteastioina ja suurikokoisia kannuja kuljetusastioina. Muodon alkuperä vaikuttaa olevan keskisen minolaisen kauden Kreetalla. Manner-Kreikan mykeneläiseen kulttuuriin se tuli 1400-luvun eaa. alkupuolella. Tyyppi on mykeneläisissä arkeologisissa löydöksissä yleinen. Sitä vietiin myös laajalti muualle eri puolille itäisen Välimeren aluetta.[2][3]

Vaasityypin nykyinen nimitys on peräisin Heinrich Schliemannin käyttämästä saksankielisestä nimityksestä Bügelkanne, joka oli peräisin siitä, että hänen mielestään ensimmäisinä löytyneiden tyypin vaasien kädensijat näyttivät jalustimilta.[2][4] Vaasimuodon mykeneläisaikainen nimi tunnetaan lineaari-B-kirjoituksista.[1]

MuotoMuokkaa

Jalustinkannu on pyöreähkö ja siinä on suhteellisen kapea kaula ja pieni suu. Osassa kannuista on valenokka. Kaulan kummallakin puolella on kaareva kädensija, joka saa alkunsa vaasin hartiasta ja päättyy sen huuleen tai ainakin kaulan yläosaan. Pienen suunsa ansiosta jalustinkannu oli helposti suljettavissa kuljetusta varten.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Tselentis, Chris: Linear B: Mycenæan Greek Lexicon hieronymus.us.com. Viitattu 20.1.2020.
  2. a b c d Connor, Peter & Jackson, Heather: A Catalogue of Greek Vases in the Collection of the University of Melbourne at the Ian Potter Museum of Art, s. 20. University Melbourne, Ian Potter Museum of Art Melbourne, Series 1. Macmillan Education AU, 2000. ISBN 187683207X. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Cartwright, Mark: A Visual Glossary of Greek Pottery Ancient History Encyclopedia. Viitattu 20.1.2020.
  4. Tolman, Herbert Cushing & Scoggin, Gilbert Campbell: Mycenaean Troy: Based on Dörpfeld's Excavations in the Sixth of the Nine Buried Cities at Hissarlik, s. 39. The Vanderbilt Oriental series, nide 5. American Book Company, 1903. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa