Avaa päävalikko

Jalkapallon Aasian-mestaruuskilpailut 2011

Jalkapallon Aasian-mestaruuskilpailut 2011 pelattiin 7.–29. tammikuuta 2011. Turnaus oli järjestyksessään 15. Aasian-mestaruuskilpailut. Isäntämaana toimi Qatar. Mestaruuden voitti Japani, joka kukisti loppuottelussa Australian 1–0. Kolmanneksi sijoittui Etelä-Korea. Turnauksen paras pelaaja oli japanilainen Keisuke Honda ja paras maalintekijä eteläkorealainen Koo Ja-Cheol viidellä maalillaan.

2011 AFC Asian Cup
كأس آسيا ٢٠١١
2011 AFC Asian Cup logo.png
Joukkueet 16
  24[1] karsijasta
Isäntämaa  Qatar
Ajankohta 7.–29. tammikuuta 2011
Mitalistit
Gold medal blank.svg Kulta Flag of Japan.svg Japani
Silver medal blank.svg Hopea Flag of Australia.svg Australia
Bronze medal blank.svg Pronssi Flag of South Korea.svg Etelä-Korea
Ottelut 32
Maalit 90 (2,81 per ottelu)
Maalintekijä Etelä-Korea Koo Ja-Cheol (5 maalia)
Paras pelaaja Japani Keisuke Honda[2]

HakuprosessiMuokkaa

Kilpailuja haki neljä maata: Australia, Qatar, Intia ja Iran. Näistä Australia hylättiin, koska kilpailut oli tarkoitus järjestää Itä-, Keski- tai Etelä-Aasiassa.[3] Qatar valittiin 28. heinäkuuta 2007 kilpailujen isäntämaaksi. Intia ja Iran vetäytyivät hakuprosessista ennen äänestystä. Intia veti hakemuksensa takaisin, koska maalla ei ollut resursseja rakentaa tarvittavaa infrastruktuuria.[4] Iran taas ei lähettänyt tarpeeksi ajoissa tarvittavia dokumentteja.[5][6][7]

JärjestelytMuokkaa

Ennen kilpailuja Qatar paranteli stadioneitaan, harjoittelukenttiään sekä hotellejaan. Kisajärjestäjät tarvitsivat yli 1 000 vapaaehtoista työntekijää.[8][9]

StadionitMuokkaa

Kilpailuissa käytettiin viittä eri stadionia, joista neljä sijaitsi Dohassa ja yksi Al Rayyanissa. Stadioneista suurin on Khalifa International Stadium, jolla pelattiin loppuottelu ja järjestettiin alkuseremoniat.[10]

Doha Al Rayyan Doha Doha Doha
Khalifa International Stadium Ahmed bin Ali Stadium Al-Gharafa Stadium Qatar SC Stadium Jassim Bin Hamad Stadium
Kapasiteetti: 50 000[11] Kapasiteetti: 25 000[11] Kapasiteetti: 25 000[11] Kapasiteetti: 20 000[12] Kapasiteetti: 17 000[11]
   

KarsinnatMuokkaa

Edellisten Aasian-mestaruuskilpailujen kolme parasta maata, kisaisäntä ja AFC Challenge Cupin vuosien 2008 ja 2010 voittajat pääsivät suoraan kilpailuihin. Yhteensä 27 maajoukkuetta haki kisoihin, mutta Turkmenistan, Myanmar ja Pohjois-Korea vetäytyivät karsinnoista.[1] Pohjois-Korea kuitenkin pääsi turnaukseen voitettuaan Challenge Cupin 2010. Varsinaisiin turnauskierroksiin osallistui lopulta 20 joukkuetta.[1]

Karsinnoista selvinneet joukkueetMuokkaa

Ennen kilpailuja FIFA-rankingissa parhaiten sijoitettu maa oli Australia, mutta kilpailujen voittaja Japani nousi sen ohi kilpailujen jälkeen. Etelä-Korea ja Iran osallistuivat 12. kerran Aasian mestaruuskilpailuihin.

 
Sinisellä merkitty lopputurnaukseen päässeet joukkueet ja punaisella karsiutuneet joukkueet.
Joukkue Karsintatapa AO Rank. (e)[13] Rank. (j)[14]
  Qatar Isäntämaa 7 114 90
  Irak Vuoden 2007 AM-kisojen voittaja 6 101 88
  Saudi-Arabia Vuoden 2007 AM-kisojen toinen 7 81 82
  Etelä-Korea Vuoden 2007 AM-kisojen kolmas 11 40 32
  Intia AFC Challenge Cup 2008 -voittaja 2 142 145
  Pohjois-Korea AFC Challenge Cup 2010 -voittaja 2 108 109
  Arabiemiirikunnat Lohko C:n voittaja 7 105 111
  Australia Lohko B:n voittaja 1 26 21
  Bahrain Lohko A:n toinen 3 93 93
  Iran Lohko E:n voittaja 11 66 44
  Japani Lohko A:n voittaja 6 29 17
  Jordania Lohko E:n toinen 1 104 84
  Kiina Lohko D:n toinen 9 87 75
  Kuwait Lohko B:n toinen 8 102 101
  Syyria Lohko D:n voittaja 4 107 105
  Uzbekistan Lohko C:n toinen 4 109 77
  • AO = Aikaisemmat osallistumiset
  • Ranking (e) on joukkueen ranking ennen kisoja (15. joulukuuta 2010)
  • Ranking (j) on joukkueen ranking kisojen jälkeen (2. helmikuuta 2011)

LohkoarvontaMuokkaa

Kilpailuihin päässeet 16 joukkuetta jaettiin neljään arvontakoriin. Koriin yksi sijoitettiin vuoden 2007 Aasian-mestaruuskilpailujen kolme parasta joukkuetta sekä isäntämaa Qatar. Muut korit täytettiin FIFA-rankingin perusteella (toiseen koriin neljä parhaiten sijoitettua joukkuetta, koriin kolme seuraavat neljä jne.). Arvonta suoritettiin Dohassa Aspire Domella 23. huhtikuuta 2010. Jokaisesta korista valittiin yksi joukkue jokaiseen lohkoon.[15]

Kori 1 Kori 2 Kori 3 Kori 4
  Qatar
  Irak
  Saudi-Arabia
  Etelä-Korea
  Japani
  Australia
  Iran
  Uzbekistan
  Kiina
  Arabiemiirikunnat
  Bahrain
  Jordania
  Syyria
  Kuwait
  Intia
  Pohjois-Korea

TuomaritMuokkaa

Kilpailuihin valittiin 12 tuomarikolmikkoa sekä neljä varatuomaria:[16]

Päätuomari Avustavat tuomarit
  Ben Williams   Benjamin Wilson   Hakan Anaz
  Yūichi Nishimura   Toru Sagara   Toshiyuki Nagi
  Kim Dong-jin   Jeong Hae-sang   Jang Jun-mo
  Subkhiddin Mohd Salleh   Mu Yuxin   Mohd Sabri Bin Mat Daud
  Abdullah Al Hilali   Bakhadyr Kochkarov   Hamed Al Mayahi
  Abdulrahman Mohammed   Mohammad Dharman   Hassan Al Thawadi
  Khalil Al Ghamdi   Hassan Kamranifar   Reza Sokhandan
  Abdul Malik   Jeffrey Goh   Haja Maidin
  Nawaf Shukralla   Khaled Al Allan   Mohammed Jawdat Nehlawi
  Ali Al Badwawi   Saleh Al Marzouqi   Yaser Marad
  Ravshan Irmatov   Abdukhamidullo Rasulov   Rafael Ilyasov
  Mohamed Benouza   Mohamed Meknous   Abdelhak Etchiali

Varatuomarit
  Alireza Faghani   Mohsen Torki
  Valentin Kovalenko   Abdullah Balideh

OttelutMuokkaa

Kellonajat Qatarin aikaa (UTC+3).

AlkulohkotMuokkaa

[17]

Sijoitusten määräytyminen alkulohkoissaMuokkaa

Sijoitukset alkulohkoissa määräytyivät seuraavassa järjestyksessä:[18]

  1. Lohko-ottelujen pisteet
  2. Joukkueiden keskinäisen ottelun maaliero
  3. Kaikkien ottelujen maaliero
  4. Tehdyt maalit kaikissa otteluissa
  5. Rangaistuspotkukilpailu, jos tasapisteissä olevat joukkueet pelaavat meneillään olevassa ottelussa
  6. Vähemmän maaleja tehtynä, kun niihin huomioidaan varoitukset ja ulosajot
  7. Virallinen arvonta

Lohko AMuokkaa

Kilpailut alkoivat isäntämaa Qatarin tappiolla Uzbekistania vastaan. Ennen ottelua Dohan Khalifa International Stadiumilla järjestettiin avajaisseremonia.[19] Kiina aloitti kilpailut 2–0-voitolla Kuwaitista. Uzbekistan lähes varmisti jatkopaikkansa toisella kierroksella, kun se voitti Kuwaitin ja isäntämaa Qatar voitti Kiinan 2–0. Qatarin molemmat maalit teki Yusef Ali. Viimeisellä kierroksella Qatar varmisti jatkopaikkansa helpolla voitolla Kuwaitista Kiinan ja Uzbekistanin pelattua tasan 2–2.[20]

Joukkue O V T H TM PM ME P
  Uzbekistan 3 2 1 0 6 3 3 7
  Qatar 3 2 0 1 5 2 3 6
  Kiina 3 1 1 1 4 4 0 4
  Kuwait 3 0 0 3 1 7 −6 0
  Qatar 0–2   Uzbekistan
  Kuwait 0–2   Kiina
  Uzbekistan 2–1   Kuwait
  Kiina 0–2   Qatar
  Qatar 3–0   Kuwait
  Kiina 2–2   Uzbekistan

Lohko BMuokkaa

Lohko B alkoi Japanin ja Jordanian kohtaamisella. Japani oli yksi kilpailujen voittajasuosikeista,[21] mutta Jordania johti avausottelua lisäajalle asti. Maya Yoshida kuitenkin tasoitti ottelun, kun lisäaikaa oli pelattu kaksi minuuttia.[22] Syyria voitti avausottelussaan edellisissä kilpailuissa toiseksi sijoittuneen Saudi-Arabian 2–1.[23] Toisella kierroksella Japani voitti Syyrian 2–1 ja Jordania Saudi-Arabian 1–0, joten Saudi-Arabia putosi jatkosta.[24] Viimeisellä kierroksella Japani voitti Saudi-Arabian 5–0 ja Jordania varmisti jatkopaikkansa 2–1-voitollaan Syyriasta. Japanin Shinji Okazaki teki hattutempun Saudi-Arabiaa vastaan.[25]

Joukkue O V T H TM PM ME P
  Japani 3 2 1 0 8 2 6 7
  Jordania 3 2 1 0 4 2 2 7
  Syyria 3 1 0 2 4 5 -1 3
  Saudi-Arabia 3 0 0 3 1 8 -7 0
  Japani 1–1   Jordania
  Saudi-Arabia 1–2   Syyria
  Jordania 1–0   Saudi-Arabia
  Syyria 1–2   Japani
  Saudi-Arabia 0–5   Japani
  Jordania 2–1   Syyria

Lohko CMuokkaa

Lohkon avausottelussa kohtasivat Australia, jolla oli turnauksen alussa paras FIFA-ranking, ja Intia, jolla oli turnauksen huonoin FIFA-ranking.[13] Australia voitti ottelun 4–0, ja Tim Cahillin teki kaksi maalia.[26] Yksi kilpailujen ennakkosuosikeista,[21] Etelä-Korea, kohtasi avausottelussaan Bahrainin. Koo Ja-Cheol teki kaksi maalia, ja Etelä-Korea voitti 2–1.[26] Toisella kierroksella Bahrain voitti Intian 5–2, jolloin Intia menetti mahdollisuutensa jatkopeleihin. Ismaeel Abdullatif teki ottelussa neljä maalia.[27] Australian ja Etelä-Korean ottelun päätyttyä tasan kolmella joukkueella oli mahdollisuudet päästä jatkoon. Etelä-Korea varmisti jatkopaikkansa voittamalla Intian 4–1.[28] Australia voitti lohkon, kun se voitti Bahrainin 1–0 Mile Jedinakin maalilla.[29]

Joukkue O V T H TM PM ME P
  Australia 3 2 1 0 6 1 5 7
  Etelä-Korea 3 2 1 0 7 3 4 7
  Bahrain 3 1 0 2 6 5 1 3
  Intia 3 0 0 3 3 13 -10 0
  Intia 0–4   Australia
  Etelä-Korea 2–1   Bahrain
  Australia 1–1   Etelä-Korea
  Bahrain 5–2   Intia
  Etelä-Korea 4–1   Intia
  Australia 1–0   Bahrain

Lohko DMuokkaa

Lohko D:n avauskierroksella kohtasivat hallitseva mestari Irak ja Iran sekä Pohjois-Korea ja Arabiemiirikunnat. Hallitseva mestari kärsi tappion, ja Pohjois-Korea ja Arabiemiirikunnat pelasivat maalittoman tasapelin.[30][31] Toisella kierroksella Iran varmisti jatkopaikkansa ensimmäisenä joukkueena, kun se voitti Pohjois-Korean 1–0.[32] Irak voitti Arabiemiirikunnat lisäajalla Walid Abbasin omalla maalilla.[33] Abbas teki turnauksen toisen oman maalinsa lohkon päätösottelussa Irania vastaan. Iran voitti ottelun 3–0 ja oli ainoa joukkue, joka voitti alkulohkossa jokaisen ottelunsa.[34] Irak varmisti jatkopaikkansa Karrar Jassimin maalilla Pohjois-Koreaa vastaan.[35] Pohjois-Korea ja Arabiemiirikunnat eivät tehneet turnauksessa maaliakaan.

Joukkue O V T H TM PM ME P
  Iran 3 3 0 0 6 1 5 9
  Irak 3 2 0 1 3 2 1 6
  Pohjois-Korea 3 0 1 2 0 2 -2 1
  Arabiemiirikunnat 3 0 1 2 0 4 -4 1
  Pohjois-Korea 0–0   Arabiemiirikunnat
  Irak 1–2   Iran
  Iran 1–0   Pohjois-Korea
  Arabiemiirikunnat 0–1   Irak
  Irak 1–0   Pohjois-Korea
  Arabiemiirikunnat 0–3   Iran

PudotuspelitMuokkaa

[17]

Puolivälierät Välierät Loppuottelu
                   
21. tammikuuta - Khalifa Stadium, Doha        
   Uzbekistan  2
25. tammikuuta - Khalifa Stadium, Doha
   Jordania  1  
   Uzbekistan  0
22. tammikuuta - Jassim Bin Hamad Stadium, Doha
     Australia  6  
   Australia  100
29. tammikuuta - Khalifa Stadium, Doha
   Irak  0 ja.  
   Australia  000
21. tammikuuta - Al-Gharafa Stadium, Doha
     Japani  1 ja.
   Japani  3
25. tammikuuta - Al-Gharafa Stadium, Doha
   Qatar  2  
   Japani  2 (3)00 Pronssiottelu
22. tammikuuta - Qatar SC Stadium, Doha
     Etelä-Korea  2 (0) rp.  
   Iran  000    Uzbekistan  2
   Etelä-Korea  1 ja.      Etelä-Korea  3
28. tammikuuta - Jassim Bin Hamad Stadium, Doha

PuolivälierätMuokkaa

Kunkin alkulohkon kaksi parasta joukkuetta selviytyi puolivärieriin, joissa A-lohkon voittaja pelasi B-lohkon toiseksi sijoittunutta vastaan ja päinvastoin. Samoin C-lohkon voittaja pelasi D-lohkon toiseksi sijoittunutta vastaan ja päinvastoin.

Ensimmäisessä ottelussa isäntämaa Qatar sai vastaansa B-lohkon voittaneen Japanin. Qatar siirtyi johtoon 13 minuutin jälkeen Sebastián Sorian maalilla. Japani tasoitti puolen tunnin pelin jälkeen Shinji Kagawan maalilla. 63. minuutilla Maya Yoshida sai toisen keltaisen korttinsa ja joutui näin ulos ottelusta. Fábio Montezine teki maalin rikkeestä seuranneesta vapaapotkusta. Kagawa tasoitti kuitenkin ottelun kahdeksan minuuttia Qatarin maalin jälkeen. Tasoitusmaalin jälkeen kummallakin joukkueella oli hyviä paikkoja tehdä ottelun voittomaali. Kun ottelua oli käyty 90 minuuttia, Japanin puolustaja Masahiko Inoha teki ottelun ratkaisumaalin.[36]

Toisessa ottelussa kohtasivat Uzbekistan ja Jordania Dohassa sijaitsevalla Khalifa International Stadiumilla. Ensimmäisellä puoliajalla kummallakin joukkueella oli muutamia hyviä paikkoja tehdä ottelun avausmaali. Uzbekistanin Ulugʻbek Baqoyev puski heti toisen puoliajan alussa vapaapotkun jälkitilanteesta ottelun avausmaalin. Baqoyev lisäsi Uzbekistanin johdon 2–0:aan, kun hän siirsi Jasur Hasanovin keskityksestä pallon maaliin. Bashar Bani Yaseen kavensi ottelun noin kymmenen minuuttia Uzbekistanin 2–0-maalin jälkeen kulmapotkun jälkitilanteesta. Jordania painosti ja yritti tehdä tasoitusmaalia siinä onnistumatta. Välieräpaikka oli Uzbekistanille sen historian ensimmäinen.[37]

Puolivälierien kolmannessa ottelussa kohtasivat Australia ja hallitseva mestari Irak. Ensimmäisellä puoliajalla ainoa hyvä maalintekopaikka oli Australian Matt McKaylla, mutta McKayn yritys meni maalin yli. Toisella puoliajalla Australialla oli kaksi hyvää tilaisuutta tehdä ottelun avausmaali, mutta ensin McKay ja myöhemmin Luke Wilkshire epäonnistuivat yrityksissään. Irakin paras tilaisuus johtomaaliin oli Emad Mohammedin ohilaukaus. Varsinaisen peliajan päätyttyä 0–0 pelattiin 2×15 minuutin lisäaika. Ensimmäisellä puoliskolla Mile Jedinak puski pallon lähietäisyydeltä yli Irakin maalin. Ottelu vaikutti päättyvän rangaistuspotkukilpailuun, mutta kaksi minuuttia ennen lisäajan umpeutumista Harry Kewell teki ottelun voittomaalin McKayn syötöstä.[38]

Puolivälierien viimeisessä ottelussa kohtasivat lohko D:n jokaisen ottelun voittanut Iran ja viime mestaruuskilpailujen kolmas Etelä-Korea. Tämä oli jo viides kerta peräkkäin, kun samat joukkueet kohtasivat Aasian-mestaruuskilpailujen puolivälierissä. Ensimmäisen puoliajan alussa Etelä-Korealla oli muutamia hyviä maalipaikkoja, mutta sekä Cha Du-Ri että Ki Sung-Yueng epäonnistuivat yrityksissään. Ji Dong-Won oli lähellä puskea pallon omaan maalin, mutta maalivahti Jung Sung-Ryong torjui. Toisella puoliajalla Ji Dong-Wonilla oli hyvä paikka siirtää Etelä-Korea johtoon, mutta Iranin maalivahti Mehdi Rahmati torjui Jin puskun. Varsinaisen peliajan päätyttyä tasan siirryttiin pelaamaan lisäaikaa. Lisäajan ensimmäisen puoliskon lisäajalla Yoon Bit-Garam laukoi ottelun ainoan maalin rangaistusalueen rajalta.[39]

VälierätMuokkaa

Välierissä kohtasivat puolivälieräottelunsa voittaneet joukkueet. Kummatkin ottelut pelattiin 25. tammikuuta. Ensimmäisessä ottelussa kohtasivat Japani ja Etelä-Korea. Ottelu pelattiin Dohassa, Al-Gharafa Stadiumilla. Japanin Yasuyuki Konno rikkoi 23 peliminuutin jälkeen Park Ji-Sungia. Tilanteesta tuomittiin Etelä-Korealle rangaistuspotku, jolla Ki Sung-Yueng laukoi Etelä-Korean johtoon. Yhdeksän minuuttia ennen puoliaikaa Japani tasoitti, kun Ryoichi Maeda teki maalin Yuto Nagatomon syötöstä. Toisella puoliajalla Koo Ja-Cheolilla oli hyvä tilaisuus siirtää eteläkorealaiset johtoon, mutta hänen laukauksensa meni sivuverkkoon. Myöhemmin Lee Yong-Raen vapaapotku meni hieman maalin ohi. Ottelu oli varsinaisen peliajan jälkeen tasan, joten tarvittiin lisäaika. Lisäajalla Japani sai rangaistuspotkun Lee Yond-Raen työnnettyä Shinji Okazakia, mutta Jung Sung-Ryong torjui Okazakin rangaistuspotkun. Pallo tuli kuitenkin torjunnasta suoraan Hajime Hosogaille, joka potkaisi pallon maaliin. Hwang Jae-Won tasoitti ottelun ennen lisäajan loppua, ja voittaja jouduttiin selvittämään rangaistuspotkukilpailulla. Rangaistuspotkukilpailussa Japanin maalivahti Eiji Kawashima torjui Etelä-Korean kaksi ensimmäistä yritystä ja Hong Jeong-Ho laukoi pallon ohi. Kun Japanin Keisuke Honda, Okazaki ja Yasuyuki Konno onnistuivat yrityksissään, Japani voitti ottelun.[40]

Toisessa ottelussa kohtasivat Australia ja Uzbekistan. Ottelu pelattiin Dohassa, Khalifa International Stadiumilla. Australia sai ensimmäisen maalipaikkansa parin minuutin pelin jälkeen, mutta Brett Holmanin laukaus meni hieman ohi Uzbekistanin maalin. Ottelun avausmaali tuli muutamaa minuuttia myöhemmin, kun Tim Cahill ohitti Temur Joʻrayevin matalalla laukauksella. Maalin jälkeen Uzbekistan hallitsi peliä, mutta ei saanut rakennettua hyvää maalintekopaikkaa. Australia oli lähellä lisätä johtoaan David Carneyn nostaessa pallon Joʻrayevin yli, mutta tämän onnistui saada pallo kiinni ennen kuin se ylitti maaliviivan. Australia siirtyi 2–0-johtoon muutamaa minuuttia myöhemmin, kun Saša Ognenovski laukoi pallon maaliin vapaapotkun jälkitilanteesta. Kun ottelua oli pelattu 65 minuuttia, Carney lisäsi Australian johdon 3–0:aan laukomalla pallon Uzbekistanin maalivahdin alta maaliin. Kaksi minuuttia myöhemmin Uzbekistanin Ulugʻbek Baqoyev sai ottelun toisen keltaisen korttinsa, ja tämä ajettiin pois kentältä. Brett Emerton kasvatti Australian johtoa 74 minuutin kohdalla Robbie Krusen syötöstä. Australian seuraavat kaksi maalia syntyivät ottelun 82. ja 83. minuuteilla: Carl Valeri ja Kruse tekivät ottelun lopputulokseksi 6–0.[41]

PronssiotteluMuokkaa

Turnauksen pronssiottelu pelattiin Uzbekistanin ja Etelä-Korean välillä Dohassa, Jassim Bin Hamad Stadiumilla. Turnauksen kolmas pääsisi ilman karsintoja seuraaviin Aasian-mestrauuskilpailuihin. Turnauksen paras maalintekijä Koo Ja-Cheol siirsi Etelä-Korean johtoon, kun ottelua oli pelattu 17 minuuttia: Lee Yong-Rae antoi hyvin ajoitetun syötön Koolle, joka teki turnauksen viidennen maalinsa Ignatiy Nesterovin ohi. Ji Dong-Won lisäsi Etelä-Korean johdon kymmenen minuuttia myöhemmin lauottuaan pallon Uzbekistanin maalin nurkkaan. Kuusi minuuttia ennen puoliaikaa Ji puski Etelä-Korean kolmannen ja tämän toisen maalin ohi Nesterovin. Juuri ennen toista puoliaikaa Hwang Jae-Won kaatoi Timur Kapadzen rangaistusalueella, mistä tuomitun rangaistuspotkun Aleksandr Geynrix laukoi maaliin. Toisen puoliajan alussa Geynrix kavensi ottelun 3–2:een puskemalla keskityksen maaliin. Uzbekistan haki loppuajan tasoitusmaalia siinä onnistumatta, ja Etelä-Korea voitti näin pronssia, joka oli sen historian neljäs.[42]

LoppuotteluMuokkaa

Loppuottelu Australian ja Japanin välillä pelattiin yli 37 000 katsojan edessä Khalifa International Stadiumilla, Dohassa. Ottelun ensimmäisen maalipaikan sai Australian Harry Kewell, mutta Japanin maalivahdin Eiji Kawashiman reaktiotorjunta piti tilanteen 0–0:ssa. Tämän jälkeen Japani hallitsi ottelua erityisesti Keisuke Hondan ja Yasuhito Endōn peliesitysten avulla, mutta nämä eivät saaneet tehtyä maalia. Toisen puoliajan alussa Australia onnistui melkein siirtymään johtoon, kun Luke Wilkshiren laukaus osui ylärimaan, ja jatkotilanteesta Tim Cahill onnistui melkein siirtämään pallon maaliin. Japanin paras tilanne tuli, kun Shinji Okazaki puski Yuto Nagatomon keskityksen ohi Australian maalista. Tämän jälkeen Kawashima torjui Kewellin maalintekoyrityksen jaloillaan. Varsinainen puoliaika päättyi 0–0, joten siirryttiin lisäajalle. Vaihdosta tulleen Robbie Krusen onnistui melkein tehdä ensimmäisestä kosketuksestaan maali, mutta Kawashima onnistui torjumaan Krusen puskun. Japanin onnistui tehdä ottelun voittomaali, kun ottelua oli pelattu 109 minuuttia. Maalin teki Tadanari Lee, ja se oli turnauksessa vasta toinen Australiaa vastaan tehty maali.[43]

TilastotMuokkaa

MaalintekijätMuokkaa

[44]

Viisi maalia (1 pelaaja):

Neljä maalia (2 pelaajaa):

Kolme maalia (4 pelaajaa):

Kaksi maalia (11 pelaajaa):

Yksi maali (40 pelaajaa):

Punaiset kortitMuokkaa

[45]

Suoran punaisen kortin ottaneet pelaajat1

1 = Tarkoittaa, että ei kahta keltaista korttia samassa ottelussa

Kaksi keltaista korttia samassa ottelussa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Asian Cup – Qatar 2011 Qualification Tournament aboutaball.co.uk. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  2. Keisuke Honda Named Asian Cup’s Most Valuable Player 30. tammikuuta 2011. Total Football Madness. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  3. Chances to host 2011 Asian Cup fading 13. helmikuuta 2007. Sydney Morning Herald. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  4. India won't host 2011 Asian Cup soccer ibnlive.in.com. 22. kesäkuuta 2007. Reuters. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  5. Qatar only nation to formally submit a bid to host the 2011 Asian Cup qatar2011.com. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  6. Nations make Asian Cup bid 14. helmikuuta 2007. Fox Sports. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  7. Qatar confirmed as cup host 14. helmikuuta 2007. Fox Sports. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  8. AFC Asian Cup Qatar 2011™: Volunteers sign up 17. maaliskuuta 2010. AFC. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  9. AFC Asian Cup preparations gather pace 4. joulukuuta 2010. AFC. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  10. 2011 AFC Asian Cup opening ceremony FIFA. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  11. a b c d Stadiums in Qatar World Stadiums. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  12. Qatar SC Stadium Football Lineups. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  13. a b FIFA/Coca-Cola World Ranking, december 2010 FIFA. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  14. FIFA/Coca-Cola World Ranking, february 2010 FIFA. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  15. AFC Asian Cup Qatar 2011™ Finals draw mechanics 22. huhtikuuta 2010. AFC. Viitattu 10.2.2011. (englanniksi)
  16. AFC Asian Cup Qatar 2011™ - Match officials AFC. Viitattu 10.2.2011. (englanniksi)
  17. a b Schedule & Results AFC. Viitattu 10.2.2011. (englanniksi)
  18. AFC Asian Cup Qatar 2011 - Regulations (pdf) (Sivu 20) AFC. Viitattu 10.2.2011. (englanniksi)
  19. Qatar crash 7. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  20. Qatar through to quarters after easy win 16. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  21. a b Japan and S. Korea are favorites to win AFC Asian Cup 1. tammikuuta 2011. mehrnews.com. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  22. Yoshida saves Japan's blushes 9. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  23. Saudis shocked in Qatar 9. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  24. Saudis crash out 13. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  25. Okazaki fires Japan top 17. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  26. a b Cahill at the double 10. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  27. Abdulatif smashes four 14. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  28. Ji Dong-Won nets brace 18. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  29. Socceroos go through 18. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  30. North Korea left to rue Hong missed penalty 11. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  31. Mobali bags the winner 11. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  32. Fard winner sends Iran progress 15. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  33. Abbas own goal gifts Iraq win 15. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  34. Abbas own goal seals Iran win 19. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  35. Jasim secures quarter-final place for Iraq 19. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  36. Hosts out after thriller 21. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  37. Uzbekistan 2-1 Jordan 21. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  38. Kewell strike sends Socceroos into semis 22. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  39. Korea edge past Iran 22. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  40. Penalty joy for finalists Japan 25. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  41. Uzbeks hit for six as Aussies reach final 25. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  42. Ji Dong-won at the double 28. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  43. Lee breaks Socceroos' hearts 29. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  44. AFC Asian Cup Stats: Top Goal Scorers ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  45. AFC Asian Cup Stats: Player Discipline ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)