Avaa päävalikko

Jakob Algot Gadolin

suomalainen professori

Lapsuus ja nuoruusMuokkaa

Jakob Algot Gadolin syntyi Johan Gadolinin poikana Turussa. Pääsi ylioppilaaksi Turussa 1815.

TyöuraMuokkaa

Gadolin valmistui yliopistosta 1819. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1832. Hänet nimitettiin Turun akatemian (Aleksanterin yliopiston) teologian dosentiksi vuonna 1822, virkaa tekeväksi teologian apulaiseksi vuonna 1828 ja vakinaiseksi vuonna 1834. Lisäksi hän toimi ajoittain virkaa tekevänä teologian professorina. Samalla hän oli palkkapitäjänsä Espoon kirkkoherrana vuonna 1834. Professorin arvonimi Gadolinille myönnettiin vuonna 1845. Eksegetiikan professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1846. Teki uransa aikana useita matkoja esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. [1]

Kirjallista tuotantoaMuokkaa

  • De tonis combinationis, dissertatio physica; quam, consensu ampliss. ad univers. Aboënsem facult. philos., praeside m. Gust. Gabr. Hällström, ordin. imper. de St. Wladimiro in quarta classe equite, physices prof. publ. ordin., Reg. Acad. Scient. Stockholm ,membro, pro gradu philosophico p. p. Jacobus Alg. Gadolin, Aboënsis, in audit. philos. die XXVI Junii 1819, horis p. m. solit. Pars V. 1819.
  • Dissertatio academica historiam doctrinae de affinitatibus chemicis exhibens, cujus partem duodecimam consensu ampliss. fac. phil. Aboëns. praeside mag. Johanne Gadolin, chemiae professore publ. et ord., collegii imp. med. assessore et equite ord. imper 1818.
  • Dissertatio philologico-theologica de vi vocabuli πνεύματος, i Petr. III:18, 1821[2]
  • Quid doceant libri V. T. canonici de vita hominum post fata superstite, 1837.

LähteetMuokkaa

  1. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 helsinki.fi. Viitattu 20.8.2013.
  2. Fennica Suomen kansallisbibliografia fennica.linneanet.fi. Viitattu 20.8.2013.