Luettelo Linux-jakelupaketeista

Linux-jakelupaketti (myös jakelu tai distro) on käyttöjärjestelmän muodostava kokoelma ohjelmistoja ja ohjelmistokirjastoja, jonka käyttöjärjestelmäytimenä toimii Linux-ydin.

Monet jakelut perustuvat useasti johonkin toiseen Linux-jakeluun ja niiden pakettivarastoihin. Perusjakeluita ovat Debian, Red Hat (ja siitä eriytynyt Fedora), Slackware ja SuSE. Varsinkin Debian on perustana useissa jakeluissa, kuten Ubuntussa johdannaisineen.

Jakelupaketit voivat käyttää eri pakettihallintajärjestelmiä kuten APT, RPM tai Portage.

Linux-jakelupakettien sukupuu.

Nimi	Kuvaus
Arch Linux http://www.archlinux.org	Yleiskäyttöinen jakelu, jonka keskeisiä kehitysperiaatteita ovat yksinkertaisuus (KISS-periaate), laadukas koodi, käyttäjäkeskeisyys ja avoimuus.^[1]
Ark Linux http://www.arklinux.org	Helppokäyttöisyyteen tähtäävä, aloittelijoille suunnattu työpöytäympäristö.^[2]
CentOS http://www.centos.org	Ilmainen Red Hat Enterprise Linux:iin pohjautuva yritystason jakelu tahoille, jotka eivät tarvitse kaupallisen jakelun tasoista tukea.^[3]^[4]
ConnochaetOS http://connochaetos.org	Ent. DeLi Linux. Arch Linuxiin pohjautuva, työpöytäkäyttöön tarkoitettu jakelu vähintään i586-käskykantaa tukeville (Intel Pentium ja myöh.) suorittimille.^[5]
Corel Linux	Corelin vuonna 1999 kehittämä Debian-pohjainen jakelu, jonka lähdekoodin ja kehitystiimin Xandros osti Corelilta 2001.
CrunchBang Linux http://www.crunchbanglinux.org	Debian-pohjainen kevyt, työpöytäkäyttöön tarkoitettu jakelu.^[6]
Damn Small Linux http://www.damnsmalllinux.org	Debian-pohjainen pienoisjakelu: työpöytäympäristö, joka sopii mini-CD:lle, ja jolle laitteistoksi riittää 486DX 16 Mt:n muistilla.^[7]
Debian GNU/Linux http://www.debian.org	Ohjelmistovapauteen^[8] ja kehitystyön avoimuuteen^[9] sitoutunut yhteisön tuottama^[10] jakelu, jolla laaja laitteistotuki ja luotettava ohjelmapakettijärjestelmä^[9].
DeLi(cate) http://delicate-linux.net	DeLi Linuxista haarautettu, vanhoille ja vähämuistisille laitteille tarkoitettu jakelu.^[11]
Edubuntu http://www.edubuntu.org	Canonicalin tukema Ubuntu-pohjainen, opetuskäyttöön suunnattu jakelu.
Elive http://www.elivecd.org	Debian-pohjainen kaupallinen^[12] jakelu, joka pyrkii tekemään vanhoistakin laitteista tehokkaita, näyttävällä käyttöliittymällä varustettuja työasemia.^[13]
Feather Linux http://featherlinux.berlios.de	Knoppix-muunnelma, jolla yleisimmät työpöytäsovellukset mahtuvat 128 megatavun muistitikullekin.^[14]
Fedora http://fedoraproject.org	Yhteisön ylläpitämä, ohjelmistovapautta ja yhteistyön merkitystä korostava, Red Hat Enterprise Linuxiin pohjautuva jakelu, jota Red Hat sponsoroi.^[15]
GeeXboX http://www.geexbox.org	Kaikki keskeisimmät multimediasovellukset sisältävä kevyt HTPC-käyttöjärjestelmä, joka toimii x86:n lisäksi myös PowerPC- ja ARM-laitteissa.^[16]
Gentoo Linux http://www.gentoo.org	Vahvan optimoitavuutensa ja räätälöitävyytensä ansiosta "metajakeluna" itseään markkinoiva jakelu.^[17]
gNewSense http://www.gnewsense.org	Debianiin pohjautuva jakelu, josta poistetaan ohjelmistot, jotka eivät ole vapaita^[18], ja lisäksi kaikki kehotukset asentaa ei-vapaita ohjelmistoja^[19].
Gobuntu http://www.gobuntu.com	Ubuntu-pohjainen jakelu, jonka pyrkimyksenä oli sisältää vain vapaita ohjelmistoja.^[20]
Inspur K-UX http://en.inspur.com	Red Hat Enterprise Linux -pohjainen jakelu, joka on The Open Groupin virallisesti sertifioima UNIX^[21]
Joli OS http://www.jolicloud.com	Ent. Jolicloud. Ubuntuun pohjautuva, minikannettaville räätälöity pilvipalveluita hyödyntävä^[22] jakelu, jossa sosiaalinen media on keskeisessä osassa.
K12LTSP http://k12linux.org	Fedoraan pohjautuva LTSP-jakelu.^[23]
Kali Linux http://www.kali.org	Debianiin pohjautuva tekniseen rikostutkintaan ja penetraatiotestaamiseen suunniteltu jakelu.^[24]
Kanotix http://kanotix.com	Knoppixin vajavuuksia paikkaamaan syntynyt^[25] Debian-pohjainen jakelu, joka tekijänsä mukaan tukee useampia laitteita kuin mikään muu käyttöjärjestelmä.^[26]
Knoppix http://www.knoppix.org	Yksi ensimmäisistä Live-CD-jakeluista; suunniteltu käynnistymään irtomedialta (esim. CD, USB-muisti).
Kororaa http://kororaa.org	Fedora-pohjainen^[27] jakelu, joka pyrkii olemaan helppokäyttöinen aloittelijoille, mutta silti hyödyllinen myös asiantuntijoille.^[28]
Kubuntu http://www.kubuntu.org	Alkujaan Canonicalin tukema, sittemmin Blue Systemsille siirretty Ubuntu-pohjainen jakelu, jossa Ubuntun oletustyöpöytäympäristö on korvattu KDE:llä.
Linpus Linux http://www.linpus.com	Mm. Acer Aspire Onen mukana myytävä Fedoraan pohjautuva taiwanilainen jakelu, joka tukee täysin kiinan ja japanin Unicode-merkistöä.
Linux From Scratch	Oman jakelun kokoamista lähdekoodeista painottava jakelu.^[29]
Linux Mint http://linuxmint.com	Ubuntu-pohjainen jakelu, jonka tavoitteena on nykyaikainen, helppokäyttöinen mutta tehokas käyttöjärjestelmä.^[30]
Mandriva Linux http://www.mandriva.com	Ent. Mandrake Linux. Red Hat Linuxiin alkujaan perustunut, vuodesta 1998 saakka tuotettu ranskalainen, nykyisin yli 70 kielelle käännetty jakelu.
Mageia https://www.mageia.org	Mandrivasta v. 2010 haarautunut ranskalainen jakelupaketti, saatavana myös suomenkielisenä.
MEPIS http://www.mepis.org	Debianiin ja Ubuntuun pohjautuva, KDE-työpöytäympäristöllä^[31] varustettu jakelu, jonka päätavoitteita ovat vakaus ja helppokäyttöisyys.^[32]
MX Linux	Debianiin pohjautuva jakelu.^[33]
Nova GNU/Linux http://www.nova.cu	Havannan UCI:ssa kehitettävä Ubuntu-pohjainen jakelu, jota Kuuban valtio tukee osana hanketta siirtää valtion tietokoneet Linuxiin.
OpenSUSE http://www.opensuse.org	OpenSUSE-projektin pyrkimyksenä on edistää Linuxin käyttöä kaikkialla. Projektin tuottaman OpenSUSE-jakelun tavoitteena on helppokäyttöisin ja laajimmin käytetty Linux-jakelu.^[34] SUSE Linux Enterprise pohjautuu OpenSUSE-jakeluun.^[35]
Oracle Linux https://www.oracle.com/linux/index.html	Oraclen Linux-jakelu.
Parabola GNU/Linux https://parabolagnulinux.org	Arch Linuxiin perustuva jakelu, jonka tavoitteita ovat täydellinen ohjelmistovapaus ja yksinkertaiset hallintatyökalut, joilla käyttäjälle taataan täysi ylläpitovalta. Tukee x86- ja AMD64-käskykantojen lisäksi 64-bittisiä MIPS-suorittimia.^[36]
PCLinuxOS http://pclinuxos.com	Mandriva-pohjainen, työpöytäkäyttöön keskittyvä^[37] jakelu.
Puppy Linux http://www.puppylinux.org	Pienikokoinen jakelu, jonka tavoitteita ovat mm. helppo asennettavuus irtomedialle, "äärimmäinen" ystävällisyys Linux-aloittelijoille ja nopea käynnistyminen.^[38]
Red Hat Linux http://www.redhat.com	Red Hatin tuottama jakelu, jonka puitteissa RPM Package Manager luotiin. Kehitys lakkautettiin 2003.
Red Hat Enterprise Linux http://www.redhat.com	Red Hatin tuottama ja markkinoima, kaupallisella tuella varustettu jakelu yrityskäyttöön.
Sabayon Linux http://www.sabayonlinux.org	Gentoo-pohjainen jakelu, jonka tavoitteena on paras käyttäjäkokemus heti käyttöönotosta alkaen.^[39]
Slackware http://slackware.com	Slackware on yhä kehitettävistä Linux-jakeluista vanhin.^[40] Sen keskeisin tavoite on Unixmaisuus, johon pyritään toisen keskeisen tavoitteen, pelkistettyyden avulla: Slackwaressa keskeisistä standardeista poiketaan jakelun omilla ratkaisulla mahdollisimman vähän.^[41]
SLAX http://www.slax.org	Slackware-pohjainen, moduulirakenteinen jakelu.
SliTaz GNU/Linux http://www.slitaz.org	Alle 35 Mt:n kokoinen pienoisjakelu työpöytä- tai palvelinkäyttöön.^[42]
SUSE Linux Enterprise Desktop/Server http://www.suse.com	OpenSUSE-pohjainen jakelu yrityskäyttöön. Ainoa VMwaren, Microsoftin ja SAP:n suosittelema Linux-jakelu.^[43]
Tukaani http://tukaani.org	Pääosin suomalaisvoimin 2005–2007^[44] kehitetty Slackware-pohjainen jakelu, jonka puitteissa luotiin muihin jakeluihin sittemmin omaksuttu XZ-pakkausohjelmistokokoelma.
Ubuntu http://www.ubuntu.com	Canonicalin tuottaman Ubuntun lähtökohta vuonna 2004 oli palvelimilla tuolloin jo vakiintuneen Linuxin tuominen helppokäyttöisyyden avulla myös työpöydille.^[45] Vuonna 2012 tämä Debian-pohjainen "Linux ihmisille" oli työpöytäympäristönä eniten käytetty Linux-jakelu.^[46].
Vector Linux http://vectorlinux.com	Vanhat laitteet huomioivilla sovellusvalinnoilla nopeaksi ja kevyeksi suunniteltu jakelu.^[47]
Xandros http://www.xandros.com	Corel Linux -pohjainen jakelu, jota Asus käytti ensimmäisten Eee 700 -minikannettavien käyttöjärjestelmänä.
Yellow Dog Enterprise Linux http://www.ydl.net	RHEL-pohjainen, vuodesta 1999 kehitetty jakelu erityisesti supertietokonekäyttöön.^[48]
Xubuntu http://www.xubuntu.org	Ubuntu-pohjainen jakelu, jossa Ubuntun oletustyöpöytäympäristö on korvattu Xfce:llä.
Zenwalk Linux http://www.zenwalk.org	Slackware-pohjainen jakelu, jonka tavoitteena on nykyaikainen, käyttäjäystävällinen, pelkistetty mutta kokonainen (yksi sovellus kutakin tarkoitusta varten) käyttöjärjestelmä.^[49]

LähteetMuokkaa

[1] ttps://wiki.archlinux.org/index.php/The_Arch_Way

[2] ttp://distrowatch.com/table.php?distribution=ark

[3] ttp://www.centos.org/modules/tinycontent/index.php?id=3

[4] ttp://www.centos.org/modules/tinycontent/index.php?id=5

[5] ttp://distrowatch.com/table.php?distribution=connochaet

[6] ttp://crunchbanglinux.org/wiki/about

[7] ttp://www.damnsmalllinux.org/

[8] ttp://www.debian.org/intro/about#free

[debdiff-9] ttp://www.debian.org/doc/manuals/debian-faq/ch-basic_defs.en.html#s-difference

[10] ttp://www.debian.org/intro/about#who

[11] ttp://delicate-linux.net/

[12] ttp://distrowatch.com/table.php?distribution=elive

[13] ttp://www.elivecd.org/

[14] ttp://featherlinux.berlios.de/

[fedorabout-15] ttp://fedoraproject.org/fi/about-fedora#site-content

[16] ttp://www.geexbox.org/

[17] ttp://www.gentoo.org/main/en/about.xml

[18] ttp://www.gnewsense.org/Main/PressRelease20060825

[19] ttp://wiki.gnewsense.org/Main/CommunityGuidelines

[20] ttps://wiki.ubuntu.com/Gobuntu

[21] UNIX 03 Open Group. Viitattu 19.1.2017.

[22] ttp://www.jolicloud.com/about

[23] ttp://distrowatch.com/table.php?distribution=k12linux

[24] ttp://distrowatch.com/table.php?distribution=kali

[25] ttp://kanotix.com/index.php?module=pnWikka&tag=WhatisKanotix#pnwikka

[26] ttp://kanotix.com/index.php?module=pnWikka&tag=WhyKanotix

[27] ttps://kororaa.org/why-fedora/

[28] ttps://kororaa.org/

[29] ttp://www.linuxfromscratch.org

[30] ttp://www.linuxmint.com/about.php

[31] ttp://www.mepis.org/about-mepis

[32] ttp://www.mepis.org/discover-mepis#node-9

[33] ttps://distrowatch.com/table.php?distribution=mx

[34] ttp://distrowatch.com/table.php?distribution=suse

[35] ttp://en.opensuse.org/index.php?title=Portal:Distribution&stableid=54194

[36] ttps://wiki.parabolagnulinux.org/Main_Page#What_is_Parabola_GNU.2FLinux.3F

[37] ttp://pclinuxoshelp.com/index.php?title=PCLinuxOS&oldid=892#The_Philosophy_of_PCLinuxOS

[38] ttp://puppylinux.com/about.htm

[39] ttp://www.sabayonlinux.org

[40] ttp://distrowatch.com/dwres.php?resource=major

[41] ttp://www.slackware.com/info/

[42] ttp://www.slitaz.org/

[43] ttps://www.suse.com/

[44] ttp://tukaani.org/about.html

[45] ttp://www.ubuntu.com/project/about-ubuntu#main-content

[46] ttp://www.pcworld.com/article/254516/which_linux_distro_is_fairest_of_them_all_ubuntu_survey_says.html#main

[47] ttp://vectorlinux.com/products

[48] ttp://www.yellowdoglinux.com/products/ydl/

[49] ttp://www.zenwalk.org/

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]

[19]

[20]

[21]

[22]

[23]

[24]

[25]

[26]

[27]

[28]

[29]

[30]

[31]

[32]

[33]

[34]

[35]

[36]

[37]

[38]

[39]

[40]

[41]

[42]

[43]

[44]

[45]

[46]

[47]

[48]

[49]