Jacques Charrier

Jacques Charrier (s. 6. marraskuuta 1936 Metz, Ranska) on ranskalainen näyttelijä ja kuvataiteilija. Hänen näyttelijäuransa kulta-aikaa oli 1960-luku, jolloin hän näytteli lukuisissa ranskalaisissa ja italialaisissa elokuvissa.

Jacques Charrier
Jacques Charrier elokuvassa Viimeinen vastarinta vuodelta 1961
Henkilötiedot
Syntynyt	6. marraskuuta 1936 Metz, Ranska
Aiheesta muualla
IMDb
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Yksityiselämä

Charrier näytteli viimeiset roolinsa 1980-luvun alussa. Vuonna 1980 hän palasi kuvataidekouluun ja maalausharrastukseen. Hänen taideteoksensa ovat olleet säännöllisesti esillä Pariisissa, Genevessä ja San Franciscossa.

Vuonna 1959 Charrier meni naimisiin Brigitte Bardotin kanssa. Heille syntyi yksi poika. Pari erosi vuonna 1963. Vuonna 1964 hän avioitui France Louis-Dreyfuksen kanssa, jonka kanssa hänellä on kaksi tytärtä. He erosivat vuonna 1967. Vuonna 1982 Charrier tapasi kolmannen vaimonsa Lindan, jonka kanssa hänellä on yksi tytär. Vuodesta 2009 lähtien hän on ollut naimisissa japanilaisen taiteilijan Makiko Kumanon kanssa.

Vuonna 1996 Bardot julkaisi muistelmansa, joissa hän haukkui Charrier'n ja heidän poikansa. Charrier vastasi omilla muistelmillaan vuonna 1997.

Valikoitu filmografia

• Suurkaupungin nuorisoa (Les tricheurs, 1958)
• Viettelijät (Les dragueurs, 1959)
• Babette lähtee sotaan (Babette s'en va-t-en guerre, 1959)
• Lämmin käsi (La main chaude, 1960)
• Viimeinen vastarinta (Tiro al piccione, 1961)
• Kaunis amerikatar (La belle Américaine, 1961)
• 7 kuolemansyntiä (Les sept péchés capitaux, 1961)
• Naisen, naisen takia (À cause, à cause d'une femme, 1963)
• Hyvästi rakkaus (À belles dents, 1966)
• Maailman vanhin ammatti (Le plus vieux métier du monde, 1967)

Aiheesta muualla

• Jacques Charrier Artnetissa
• Jacques Charrier Internet Movie Databasessa. (englanniksi)