Jaan Rääts

Jaan Rääts (s. 15. lokakuuta 1932 Tartto) on virolainen säveltäjä. Hän toi virolaiseen musiikkiin 1960-luvulla uusklassisen, aktiivisen ja leikillisen tyylisuuntauksen, joka merkitsi postmodernin ajattelun alkua virolaisessa musiikissa. Räätsin sävellyksestä Konsertto kamariorkesterille (1961) tuli uuden virolaisen musiikin merkkiteos. Rääts on ollut Viron säveltäjäliiton jäsen vuodesta 1957 ja toiminut sen puheenjohtajana vuosina 1974–1993.[1]

Rääts opiskeli Tarton musiikkilukiossa instrumenttinaan piano ja valmistui vuonna 1957 Mart Saarin sekä Heino Ellerin sävellysoppilaana Tallinnan konservatoriosta. Hän työskenteli vuosina 1955–1966 ääni-insinöörinä Viron radiossa. Viron televisiossa hän työskenteli vuosina 1966–1970 musiikkiohjelmien päätoimittajana ja vuosina 1970–1974 pääjohtajana sekä musiikkimanagerina. Rääts on opettanut sävellystä Viron musiikki- ja teatteriakatemiassa (1968–1970, 1974–2003), jossa sai professorin arvon vuonna 1990. Hänen johdollaan ovat opiskelleet muiden muassa Raimo Kangro, Erkki-Sven Tüür, Rauno Remme, Tõnu Kõrvits, Tõnis Kaumann ja Timo Steiner.[1]

Räätsin tuotannossa keskeisessä asemassa ovat olleet soitinteokset. Hän sai valmiiksi kymmenen sinfoniaa vuosina 1957–1993. Hän on säveltänyt myös muita sinfonisia teoksia, lukuisia konserttoja, kaksi konserttoa kamariorkesterille ja kamarimusiikkia. Kamarimusiikkiteoksiin kuuluvat kuusi jousikvartettoa ja seitsemän pianotrioa. Pianolle tehtyjä sävellyksiä ovat kymmenen sonaattia. Rääts sävelsi myös kolme 24 marginaali -nimistä miniatyyrisarjaa, joista ensimmäinen (1979) on pianolle, toinen (1980) elektroniikalle ja kolmas (1982) kahdelle pianolle. Keskimmäinen oli ensimmäinen Virossa LP-muodossa julkaistu elektronisen musiikin teos. Räätsin äänimaailma ja tyyli ovat olleet melko pysyviä. Hän on työssään välttänyt dramaturgista kehitystä ja tarinankerrontaa. Rytminen pulssi on ollut musiikin peruselementti.[1]

Räätsin vokaaliteoksiin kuuluu oratorio Karl Marx (1964, sanat: Enn Vetemaa). Elokuvamusiikin hän on säveltänyt neljääntoista virolaiseen elokuvaan.[1]

Räätsin musiikkia on julkaistu lukuisilla vinyyli- ja CD-levyillä. Hänen musiikkiaan ovat kustantaneet muiden muassa Edition Peters, Hans Sikorski ja G. Schirmer, Inc.. Hänen saamiaan palkintoja ja tunnustuksia olivat neuvostoaikoina muiden muassa Viron sosialistisen neuvostotasavallan ansioituneen taidetyöläisen (1965) ja kansantaiteilijan (1977) arvonimet. Viron tasavallassa hän on saanut Viron valtion kulttuuripalkinnon (1995), Viron kulttuurirahaston musiikkirahaston vuosipalkinnon (2002), Viron tasavallan palkinnon elinikäisistä saavutuksista (2011) ja Valkoisen Tähden ritarikunnan kolmannen luokan ansiomerkin.[1]

LähteetMuokkaa