Jääkäripataljoona 7

Jääkäripataljoona 7 (JP 7) oli kesäkuussa 1941 perustettu ja 22. helmikuuta 1942 lakkautettu jatkosodan Suomen asevoimien pataljoona, joka kuului Ryhmä Oinosen 2. jääkäriprikaatiin (2.JPr).

Perustaminen ja varustaminen

Jääkäripataljoona 7 perustettiin Keski-Pohjanmaan sotilasläänin Sisä-Suomen suojeluskuntapiiri. Sen miesvahvuus oli perustamisen jälkeen 27 upseeria, 135 aliupseeria ja 669 miestä, yhteensä 831.

Puolustusvoimien materiaalitilanne oli jatkosodan alkaessa huomattavasti talvisodan aikaista parempi, mutta siitä huolimatta eivät yksiköt tulleet varustettua kaikin osin määrävahvuuksien mukaisiksi. Jääkäripataljoonat pyrittiin kuitenkin varustamaan liikkuvina yksiköinä mahdollisimman hyvin.

Yksiköt

• E ja EK/JP 7, perustettiin Pihtiputaalla
• 1.K/JP 7, päällikkö luutnantti Aarre Sorsa, perustettiin Pihtiputaalla
• 2.K/JP 7, päällikkö luutnantti Kasper Arvas, perustettiin Pihtiputaalla
• 3.K/JP 7, päällikkö luutnantti Pentti Laurosela, perustettiin Viitasaarella
• KKK/JP 7, päällikkö luutnantti Toimi Pasanen, perustettiin Pihtiputaalla
• KrhJ/JP 7, johtaja vanrikki Gösta Andersson, perustettiin Pihtiputaalla

Komentaja

• Majuri Niilo Nevasaari 18.kesäkuuta - 29. marraskuuta 1941
• Kapteeni Heikki Villi 29. marraskuuta 1941 - 22. helmikuuta 1942

Tappiot

Pataljoona kärsi olemassaolonsa aikana tappioina 153 kaatunutta, neljä kadonnutta ja 434 haavoittunutta.

Lähteet

• Kimmo Sorko: Seiskan Sotatie, Jatkosodan Jääkäripataljoona 7. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 1995. ISBN 951-9362-88-6.