Ivar Johannes Hortling (19. maaliskuuta 1876 Oulu13. helmikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen lintutieteilijä ja kieltenopettaja, oppiarvoltaan filosofian tohtori[1].

Hortlingin vanhemmat olivat lääninkamreeri, kamarineuvos Johan Gustaf Hortling (1839–1899)[2] ja Olga Beata Amalia Ståhlberg. Hän pääsi ylioppilaaksi 1894 Oulun ruotsalaisesta lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1899, maisteriksi 1900, lisensiaatiksi 1908 ja tohtoriksi 1910.[3]

Hortling toimi ruotsin, saksan ja ranskan kielen opettajana ja myöhemmin rehtorina Brändö Svenska Samskolanissa (1920–1922)[4] ja Helsingin Svenska Lyceumissa. Hän jäi eläkkeelle 1943.[3] Hortling oli perustamassa Suomen Lintutieteellistä Yhdistystä ja sen lehteä Ornis Fennicaa, jota hän myös toimitti noin seitsemän vuotta. Hortling oli tuottelias kirjoittaja. Pääasiassa hän tutki lintujen muuttoa ja selvitteli muun muassa Oulujärven ja Porin Yyterin merkitystä lintujen muuttokauden aikaisina kokoontumispaikkoina.[5]

Vuoden 1918 sisällissodan aikana Hortling osallistui Kirkkonummen taisteluihin Länsi-Uudenmaan suojeluskuntalaisista kootun Sigurdskårenin mukana ja oli puolitoista kuukautta sotavankina Helsingissä. Hän julkaisi kokemuksistaan muistelmateoksen vielä samana vuonna.

Hänen poikansa Herman Hortling oli sisätautiopin dosentti, perinnöllisyys- ja kromosomitutkija.

TeoksiaMuokkaa

  • Grammatikundervisningen vid Svenska reallyceum i Helsingfors. Helsingfors 1899
  • Studien über die o-Verba im Altsächsischen. Helsingfors 1907
  • Ein Blick auf die Wortbildungsmittel der Sprache. Helsingfors 1908
  • Utdrag ur sekreterarens [i Turistföreningen] reseberättelser. Helsingfors 1910
  • Tysk grammatik. Helsingfors 1912
  • Svenska Lyceum i Uleåborg : minnen och hågkomster ; för redaktionskommittén Ivar Hortling och Artur Eklund. Svenska Lyceum i Uleåborg, Helsingfors 1913
  • Ett ord i sinom tid : Rolf Palmgrens "Vildnaden och människan". 1916
  • Ur fåglarnas värld : en bok för naturvänner 1. Söderström, Helsingfors 1917, ilmestynyt Hannes Salovaaran suomentamana nimellä Lintumaailmasta : kolmekymmentäkuusi kuvausta. Karisto 1921
  • Zur altsächsischen Nominalbildung : l-Formantien. Mémoires de la Société néophilologique de Helsinki 6. Helsingfors 1917
  • Kirkkonummen taistelut : muistelmia ja vaikutelmia punakaartikapinan ajoilta v. 1918. Kirja, Helsinki 1918
  • Sigurds : minnen och intryck från medborgarkriget 1918. Helsingfors 1918 (Teos digitaalisessa muodossa, Työväenliikkeen kirjasto, Digitaalinen arkisto (Helda))
  • Ur fåglarnas värld : en bok för naturvänner 2. Helsingfors 1918
  • Valter Thomé : en minnesteckning. Söderström, Helsingfors 1919
  • Fågelliv och fågellåtar. Schildt, Helsingfors 1921
  • Zur Ornis Südfinnlands 1. Acta Societatis pro fauna et flora Fennica 52,2. Helsingfors 1921
  • Ornitologisk exkursionsbok. Helsingfors 1923, suomeksi nimellä Lintutieteellinen retkeilykirja. WSOY 1923
  • Dabels ugglor och andra fågelskildringar. Söderström, Helsingfors 1924, ilmestynyt Hannes Salovaaran suomentamana nimellä Immon pöllöt ja muita lintukertomuksia. WSOY 1924
  • Finnland ein Hinterland der westeuropäischen Zugvögel. Luxemburg 1925
  • Pieni lintukirja. WSOY 1927
  • Ornitologisk handbok med beskrivningar över alla i Finland anträffade fågelarter och raser jämte avbildningar och enkom utförda ving- och äggmått, m.m. samt namnförklaringar. Helsingfors 1929-1931
  • Eine Pfeifente Anas penelope L. mit nur einem Flügel. Acta Instituti anatomici Universitatis (Helsinki-Helsingfors) 3. Helsingin yliopisto, Helsinki 1929
  • Lintukirja : kuvallinen retkeilykäsikirja Suomen linnuista. Otava 1936, 2. lisätty painos 1946, 3. lisätty painos 1952
  • Till frågan om gråtrutens raser. Helsingfors 1937
  • Om bodun och bofjädrar. Helsingfors 1938
  • Über den Kranichzug. Helsingfors 1939
  • Bidrag till kännedomen av folgelfaunan i Perho och angränsande områden. Helsingfors 1941
  • Lilla fågelboken. Bildkonst, Helsingfors 1944, 2. uppl. 1952, suomeksi nimellä Pieni lintukirja. Kuvataide, Helsinki 1944, 3. painos 1952
  • Svenska fågelnamn : försök till tydning av deras innebörd. Söderström, Helsingfors 1944

LähteetMuokkaa

  • Martti Soikkeli 2009: Ivar Hortling – suomalaisen ornitologian uranuurtaja. Luonnon Tutkija 3/2009.

ViitteetMuokkaa

  1. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 873
  2. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Johan Gustaf Hortling
  3. a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Ivar Johannes Hortling
  4. Suomen yksityiskoulut
  5. Södersved, Jan ym. (toim.): Linnut luonnossa. Weilin+Göös, 2008. ISBN 978-951-0-31885-0.