Itsemurhakuusikko
Itsemurhakuusikko on käsite, jolla viitataan tiheään, pimeään, sammaloituneeseen kuusikkoon. Käsite juontuu siitä, että tämän kaltaisen kuusikon on väitetty kuolevan, ellei sitä elvytetä hakkaamalla. Käsite on peräisin 1950-luvulta.[1]
Itsemurhakuusikon käsitettä on nykykeskustelussa kritisoitu. Esimerkiksi yliopistonlehtori Timo Kuuluvainen on arvostellut käsitettä.[1] Itsemurhakuusikon käsitettä voidaan myös pitää esimerkkinä kielenkäytöstä, joka väheksyy luonnonmetsien arvoa.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Raevaara, Tiina: Avohakkuu ei hoida metsää Suomen Kuvalehti. 20.12.2011. Viitattu 13.12.2024.
- ↑ Heikkinen, Vesa: Metsään menemisestä Kotus. 21.6.2022. Viitattu 14.12.2024.