Itäkanadansusi
Itäkanadansusilähde? eli metsäsusilähde? eli algonquininsusilähde? (Canis lupus lycaon) on suden alalaji joka elää Pohjois-Amerikassa.
| Itäkanadansusi | |
|---|---|
 Itäkanadansusia näyttelyssä Algonquinin puistossa |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Koiraeläimet Canidae |
| Suku: | Koirat Canis |
| Laji: | Susi lupus |
| Alalaji: | lycaon |
| Kolmiosainen nimi | |
 Itäkanadansuden levinneisyysalue sinisellä |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Itäkanadansusi on pienempi kuin harmaasusi ja sillä on harmaanpunertava turkki, jossa on mustaa selässä ja kyljissä. Sen iho on harmaan rusehtava. Korvien takana on punertavaa väriä, tämä on merkki sen sukulaisuudesta punasuden kanssa. Täysin mustia tai valkoisia yksilöitä ei ole tavattu. Itäkanadansusi on myös sirompi kuin harmaasusi ja sillä on myös enemmän kojoottimaisia piirteitä. Tämä on mahdollista sillä sudet ja kojootit usein risteytyvät keskenään.
Itäkanadansuden paino on 25–30 kilogrammaa, eli huomattavasti pienempi kuin harmaasusi. Alalajien määrittäminen on ollut vaikeaa sillä susi, punasusi ja kojootti risteytyvät helposti keskenään. Näin luonnostaan tavataan suuri kirjo erilaisia ristisiitoksia eli hybridejä ja tämän lisäksi kullekin lajille on suuri määrä alalajeja, jotka jo ulkonäöltään eroavat huomattavasti toisistaan.
Levinneisyys muokkaa
Itäkanadansusia on pääasiassa vain Algonquinin puistossa Kanadan ja Yhdysvaltojen rajalla.
Susien istuttamista muualle Yhdysvaltojen koillisosaan on harkittu.[3]
Elintavat muokkaa
Itäkanadansusi saalistaa valkohäntäpeuroja, hirviä, jäniseläimiä ja jyrsijöitä mukaan lukien majavia, piisameja ja hiiriä. Sudet metsästävät useimmin majavia kesällä ja talvella valkohäntäpeuroja.
Luokittelu muokkaa
Lajia on pidetty suden alalajina, mutta se saattaa olla oma lajinsa (Canis lycaon).[4] Näin se olisi neljäs ”susi” Pohjois-Amerikassa pienimmän eli kojootin (Canis latrans) keskikokoisen punasuden (Canis rufus) ja suden eli harmaasuden (Canis lupus) kanssa.
Lähteet muokkaa
- Suden alalajit Tunturisusi.com. Viitattu 15.10.2019.
Viitteet muokkaa
- ↑ Catalogue of life - ITIS: Canis lupus lycaon Schreber, 1775 (accepted name) catalogueoflife.org. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 23.11.2017.
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Canis lupus lycaon (TSN 180597) itis.gov. Viitattu 15.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Eastern Timber Wolf International Wolf Center. Viitattu 6.11.2012. (englanniksi)
- ↑ Environment and Climate Change Canada. 2017. Management Plan for the Eastern Wolf (Canis lupus lycaon) in Canada, s. 2–3. Canada, Ottawa: Government of Canada, 2017. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.10.2019).
Aiheesta muualla muokkaa
- Karala, Maija: Hybridilaji: enemmän kuin osiensa summa Erään planeetan ihmeitä -blogi. 23.10.2016. Viitattu 15.10.2019.
- Eastern Wolf Canis lupus ssp. lycaon iNaturalist. Viitattu 15.10.2019. (englanniksi)