Isopihtihäntä

hyönteislaji

Isopihtihäntä (Forficula auricularia) on kaikkiruokainen hyönteinen. Isopihtihäntä on 1–2senttiä pitkä ja väriltään kastanjanruskea. Jalat kellertävät. Takaruumiin kärjessä pihdit olevat pihdit ovat koirailla kaarevat ja naarailla suorat. Isopihtihännällä on lyhyet etusiivet joiden alla näkyy hieman takasiipiä.[2][3] Suomessa se esiintyy pääosin Etelä-Suomessa. Keski-Suomessa se on harvinaisempi.[4]

Isopihtihäntä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Osaluokka: Uussiipiset Neoptera
Lahko: Pihtihäntäiset Dermaptera
Alalahko: Eudermaptera
Yläheimo: Forficuloidea
Heimo: Forficulidae
Alaheimo: Forficulinae
Suku: Forficula
Laji: auricularia
Kaksiosainen nimi

Forficula auricularia
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Isopihtihäntä Wikispeciesissä
  Isopihtihäntä Commonsissa

Koiras

Isopihtihäntää tavataan puutarhoissa, puistoissa, pientareilla ja metsissä. Isopihtihäntä käyttää pihtejä puolustautumiseen ja lenninsiipien taitteluun lennon jälkeen. Isopihtihäntänaaraat suojelevat poikasiaan jonkin aikaa niiden kuoriuduttua.[4]

Lähteet muokkaa

  1. Heidi Viljanen, Pasi Sihvonen: Isopihtihäntä – Forficula auricularia Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. isopihtihäntä - Forficula auricularia | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus laji.fi. Viitattu 24.2.2024.
  3. Isopihtihäntä ötökkätieto.fi.
  4. a b Jani Järvi, Suomen Hyönteisseura: isopihtihäntä - Forficula auricularia | Biologia | Suomen Lajitietokeskus laji.fi. Viitattu 24.2.2024.

Aiheesta muualla muokkaa