Irlannin kielipolitiikka

Irlannin kielipolitiikka tarkoittaa niitä lakeja, asetuksia ja käytäntöjä, jotka määrittävät Irlannin julkishallinnossa käytetyt kielet. Irlannin perustuslain mukaan maan kansalliskieli ja ensimmäinen virallinen kieli on iiri; puhutuin kieli ja de facto pääkieli on kuitenkin englanti, joka on toinen virallinen kieli. Alueita, joilla iiriä vielä puhutaan valtakielenä, kutsutaan iirinkielisellä nimellä Gaeltacht. Ne määriteltiin aluksi Irlannin vapaavaltion alkuvuosina 1920-luvulla, ja koostuvat lähinnä Irlannin länsirannikolla sijaitsevista hajanaisista alueista. Iirin kielen puhujien määrä näillä alueilla on kuitenkin laskussa; vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen perusteella Gaeltacht-alueiden 155 alueesta vain 21:llä iiriä puhui päivittäin yli kaksi kolmasosaa väestöstä.[1]

Iiriä päivittäin muualla kuin koulussa puhuvien osuus vuoden 2011 väestönlaskennassa.
Kaksikielisiä tienviittoja Scariffissa Claren kreivikunnassa.

Irlannin vapaavaltion syntyessä vuonna 1922 säädettiin, että julkishallinnon työntekijöiden on osattava iiriä tietyllä tasolla; tämä kielitaitovaatimus poistettiin vuonna 1974.[2]

Irlannin viralliset Gaeltacht-alueet.

Iiri on pakollinen oppiaine kaikissa julkisesti rahoitetuissa ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksissa. Tämän lisäksi ympäri maata on iirinkielisiä kouluja (gaelscoil ja gaelcholáiste), joissa suurin osa oppilaista tulee englantia puhuvista perheistä. Iirinkielisten alueiden ulkopuolella iirinkielisissä kouluissa lukuvuonna 2012–2013 oli 45 373 oppilasta.[3] Iirin pakollisuutta on kritisoitu tehottomaksi keinoksi kielen elvyttämiseksi ja elinvoimaistamiseksi.[4]

Vuonna 2003 virallisista kielistä annetun lain (Acht na dTeangacha Oifigiúla 2003; Official Languages Act 2003) mukaan julkisia palveluita on tarjottava yhtä lailla englanniksi ja iiriksi, ja iiriä puhuvan on halutessaan pystyttävä asioimaan julkishallinnossa pelkästään käyttäen iiriä. Lailla luotiin myös kielikomissaarin (an Coimisinéir Teanga) virka, joka valvoo kielellisten oikeuksien toteutumista.[5]

Lähteet muokkaa

  1. Conchúr Ó Giollagáin, Martin Charlton: NUASHONRÚ AR AN STAIDÉAR CUIMSITHEACH TEANGEOLAÍOCH AR ÚSÁID NA GAEILGE SA GHAELTACHT: 2006–2011 2015. Údarás na Gaeltachta. ”– – go n-áirítear 21 toghroinn i gCatagóir A de réir dháileadh na faisnéise a bhaineann le torthaí Dhaonáireamh 2011, – –” Viitattu 16. elokuuta 2021. (iiriksi)
  2. Donncha Ó hÉallaithe: From Language Revival to Survival anghaeltacht.net. ”In November 1974 the Coalition Government announced new language requirements for entrants to the Civil Service, which effectively abolished the requirement to pass an exam in Irish.” Viitattu 16. elokuuta 2021. (englanniksi)
  3. Irish-Medium Education Outside The Gaeltacht 2012-2013 (pdf) Gaelscoileanna. Viitattu 16. elokuuta 2021. (englanniksi)
  4. John Walshe: Academic claims the forced learning of Irish 'has failed' Independent.ie. 19. tammikuuta 2006. Viitattu 16. elokuuta 2021. (englanniksi)
  5. ACHT NA dTEANGACHA OIFIGIÚLA 2003 (Uimhir 32 de 2003) achtanna.ie. Viitattu 16.elokuuta 2021. (iiriksi)