Ioánnis Metaxás (kreik. Ιωάννης Μεταξάς, 12. huhtikuuta 1871 Ithaka29. tammikuuta 1941 Ateena)[1] oli kreikkalainen kenraali ja poliitikko. Hän toimi Kreikan pääministerinä sekä sotilasdiktaattorina vuosina 1936–1941.

Ioánnis Metaxás
Ιωάννης Μεταξάς
Ioánnis Metaxás vuonna 1937.
Ioánnis Metaxás vuonna 1937.
Kreikan pääministeri
Edeltäjä Konstantínos Demertzís
Seuraaja Aléxandros Koryzís
Henkilötiedot
Syntynyt12. huhtikuuta 1871
Ithaka, Kreikka
Kuollut29. tammikuuta 1941 (69 vuotta)
Ateena, Kreikka
Ammatti sotilas (kenraaliluutnantti)
ArvonimiArchigós eli ”johtaja”
Puoliso Léla Metaxá o.s. Chatziïoánnou
Tiedot
Puolue Vapaa-ajattelijoiden puolue (1922–1936)
Uskonto ortodoksi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.ioannismetaxas.gr

Metaxás palveli sotilaana Kreikan–Turkin sodassa vuonna 1897 ja jatkoi sotilasopintojaan Saksassa. Hän toimi Kreikan pääesikunnassa Balkanin sotien aikana 1912–1913 ja vuonna 1913 hänet nimitettiin esikunnan päälliköksi. Hänet ylennettiin kenraaliksi vuonna 1916. Metaxás vastusti Kreikan osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan ja pääministeri Elefthérios Venizélosin suunnitelmaa läntisen Anatolian valloittamiseksi. Kenraali Metaxás oli poliittiselta ajattelultaan voimakas monarkisti ja vuonna 1917 hän lähti maanpakoon yhdessä syrjäytetyn kuningas Konstantin I:n kanssa. Molemmat palasivat vuonna 1920. Kreikan muututtua tasavallaksi vuonna 1923 Metaxás pakeni toistamiseen maasta, mutta palasi tällä kertaa pian.[1] Hän perusti 1920-luvulla Vapaa-ajattelijoiden puolue (Kόμμα των Ελευθεροφρόνων, Kómma ton Eleftherofrónon) -nimisen rojalistisen puolueen, jonka vaihteleva kannatus ei kuitenkaan vielä riittänyt nostamaan häntä valtaan. Metaxás oli vuonna 1928 lyhyen aikaa ministerinä, mutta muuten hän oli oppositiossa koko toisen tasavallan ajan[1].

Nuorisojärjestö EON:n jäsenet tervehtimässä Metaxásta (keskellä) vuonna 1938.

Vuonna 1935 monarkia palautettiin Kreikassa kansanäänestyksellä, ja 13. huhtikuuta 1936 kuningas Yrjö II nimitti Metaxásin pääministeriksi.[1] Yhteiskunnallisten levottomuuksien torjumiseksi Metaxás julisti pian poikkeustilan, hajotti parlamentin, lakkautti puolueet ja julisti 4. elokuuta 1936 perustetuksi niin sanotun elokuun neljännen hallinnon. Se merkitsi käytännössä sotilasdiktatuuria, mikä lopetti demokratian Kreikassa. Maata kuolemaansa asti johtanut Metaxás sai arvonimen Archigós, ”johtaja”. Hänen hallintonsa otti useissa asioissa mallia italialaisesta fasismista, vaikkei perustunutkaan puolueen valtaan tai selkeään ideologiaan.

Metaxás pyrki pitämään Kreikan sivussa toisesta maailmansodasta, mutta Benito Mussolinin johtaman Italian joukot hyökkäsivät siitä huolimatta Albanian kautta Kreikkaan lokakuussa 1940. Seuranneessa sodassa kreikkalaiset onnistuivat menestyksekkäästi pitämään pintansa, mikä lisäsi Metaxásin mainetta sotapäällikkönä ja kansallissankarina. Hän ehti kuolemaan luonnollisen kuoleman tammikuussa 1941[2], kolmisen kuukautta ennen kuin Saksan joukot tulivat italialaisten avuksi ja valloittivat Kreikan.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Ioannis Metaxas (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 29.4.2013.
  2. Metaxas kuollut - Kreikan uusi pääministeri kansallispankin pääjohtaja Koritzis. Helsingin Sanomat, 30.1.1941, s. 5, 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 6.11.2020.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Ioannis Metaxas
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.