Introni

geenin ei-koodaava osa
Intronit (sininen) silmukoidaan pois lähetti-RNA:n (mRNA) esiasteesta. Varsinainen lähetti-RNA muodostuu vain eksoneista (punainen).

Introni on geenin osa, joka ei koodaa proteiinia ja kuuluu siten tilke-DNA:han. Intronit voivat kuitenkin sisältää alueita, jotka säätelevät proteiinisynteesiä.[1] Introneita on kaikilla aitotumaisilla, mutta niitä ei ole tavattu lainkaan esitumaisten geeneissä.[2] Aitotumaisten intronit poistetaan silmukoinnilla lähetti-RNA:n esiasteesta transkription jälkeen.[3]

Intronien tehtävää soluissa ei tunneta kunnolla. Niiden pituus ja määrä geeneissä vaihtelee, mutta introneita esiintyy perimässä tiheämmin kuin proteiineja koodaavia eksoneita. Koska introneita on perimässä paljon, niiden replikaatio ja transkriptio muun DNA:n yhteydessä sekä silmukointijärjestelmän ylläpito kuluttavat huomattavan määrän solun resursseja. Pelkästään haittaa soluille aiheuttavien intronien säilymistä ja niiden määrän lisääntymistä ajan myötä pidetään epätodennäköisenä. Tutkijat ovatkin esittäneet lukuisia teorioita intronien soluille tuomista hyödyistä, jotka korvaavat suuren energiankulutuksen aiheuttamat haitat, mutta tutkimusten tulokset ovat edelleen kiistanalaisia. Intronien arvellaan osallistuvan joihinkin solun toimintoihin ja mahdollisesti suojaavan muuta perimää haitallisilta mutaatioilta.[2]

LähteetMuokkaa

  1. What is noncoding DNA? 11.2.2020. Genetics Home Reference: U.S. National Library of Medicine. Viitattu 24.2.2020. (englanniksi)
  2. a b Jo, Bong-Seok & Choi, Sun Shim: Introns: The Functional Benefits of Introns in Genomes. Genomics & Informatics, 2015, 13. vsk, nro 4, s. 112-118. PubMed:26865841. doi:10.5808/GI.2015.13.4.112. (englanniksi)
  3. Definition of splicing NCI Dictionary of Genetics Terms: National Cancer Institute. Viitattu 23.2.2020. (englanniksi)
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.