Integroitu raportointi
Integroitu raportointi (IR tai <IR> International Integrated Reporting Council:in julkaisuissa) on prosessi, joka perustuu integroituun ajatteluun ja joka johtaa organisaation tuottamiin jaksoittaisiin integroituihin raportteihin, joissa kuvataan arvon tuottamista ja sen eri näkökulmia. Integroitu raportti on tiivis tiedotus siitä, kuinka organisaation strategia, hallinto, suorituskyky ja mahdollisuudet johtavat arvon luontiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.[1] Sen tarkoituksena on kuvata rahoituksen tarjoajille, kuinka arvoa luodaan eri aikaväleillä.[2]
Integroidulla raportoinnilla pyritään luomaan viitekehys, jolla yritysten on mahdollista tuoda enemmän johdonmukaisuutta raportointiinsa ja sidosryhmiensä kanssa kommunikointiin. Esimerkkejä viitekehyksen avulla tuotetuista integroiduista raporteista löytyy Integrated Reportingin esimerkkitietokannasta
<IR> -viitekehys on International Integrate Reporting Councilin (IIRC) julkaisema kansainvälinen raportointiviitekehys integroitua raportointia varten. IIRC on globaali yhteenliittymä, johon kuuluu erilaisia yhteiskuntavastuuraportoinnin asiantuntijoita, sijoittajia, yrityksiä, kasalaisjärjsetöjä ja tutkijoita. Se muodostettiin vuonna 2010, kun Accounting for Sustainability päätti yhdessä Global Reporting initiative (GRI, sekä International Federation of Accountantsin (IFAC) kanssa alkaa viemään systemaattisemmin integroitua raportointia eteenpäin[3].
Integroidun raportin sisällön tulisi sisältää seuraavat ominaisuudet:
1. Yleiskuva organisaatiosta ja sen ulkoisesta ympäristöstä: Mitä organisaatio tekee ja millaisten olosuhteiden alaisena se toimii?
2. Hallinta: Miten organisaation hallintarakenne tukee sen kykyä luoda arvoa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
3. Liiketoimintamalli: Mikä on organsaation liiketoimintamalli?
4. Riskit ja mahdollisuudet: mitkä ovat ne riskit ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat organisaation kykyyn luoda arvoa eri aikaväleillä, ja miten organisaatio käsittelee niitä?
5. Strategian ja resurssien kohdentaminen: minne organisaatio haluaa mennä, ja kuinka se aikoo päästä sinne
6. Suoriutuminen: Kuinka laajasti organisaatio on saavuttanut sen strategiset tavoitteet aikajaksolla, ja mitkä ovat sen tulokset?
7. Tulevaisuuden näkymät: Mitä haasteita ja epävarmuuksia organisaatio todennäköisesti kohtaa noudattaessaan strategiaansa ja mitkä ovat potentiaaliset seuraukset sen liiketoimintamallille ja tulevaisuuden suoriutumiselle?
8. Laatimisperusta: kuinka organisaatio päättää mitkä asiat se sisällyttää sen integroituun raporttiin, ja kuinka ne on määrällistetty tai arvioitu?[3]
Integroitu raportti eroaa yhteiskuntavastuuraportista siten, että se on pääasiassa kohdennettu rahoituksen tarjoajille, jotka ovat kiinnostuneita organisaation kyvystä luoda arvoa, kun taas yhteiskuntavastuuraportissa kohderyhminä ovat monet eri sidosryhmät.[4] Integroidun raportoinnin viitekehyksessä puhutaan erilaisista pääomista, jotka kategorisoidaan taloudelliseen, tuotannolliseen, valmistettuun, älylliseen, inhimilliseen, sosiaaliseen, ja luonnon pääomaan. Näitä pääomia käsitellään arvon varantoina, joista organisaation liiketoimintamalli on riippuvainen panoksina, ja jotka kasvavat, vähenevät tai muuttuvat organisaation liiketoiminta-aktiviteettien ja tuotosten välityksellä. [5]
Lähteet
muokkaa- ↑ https://integratedreporting.org/what-the-tool-for-better-reporting/
- ↑ https://integratedreporting.org/faqs/#how-does-the-integrated-report-relate-to-the-narrative-report-in-financial-reporting
- ↑ a b Lindroos, N. (2016). Jos ei voi rahalla mitata, millä sitten?-Yhteiskuntavastuun mittarit vertailussa. Työ- ja elinkeinoministeriö. Saatavilla: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75627/TEMjul_36_2016.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://integratedreporting.org/faqs/#how-does-an-integrated-report-differ-from-a-sustainability-report
- ↑ https://integratedreporting.org/faqs/#what-are-the-capitals