Inat (turkiksi inat, serbiaksi inat / инат tai inatluk / инатлук, makedoniaksi инает tai инаетлук) on ainakin entisen Jugoslavian alueen kulttuuriin kuuluva käsite, jolle ei löydy suoraa suomenkielistä käännöstä (vrt. esim. sisu).

Inat tarkoittaa sellaista uppiniskaista käyttäytymistä, jolle ei välttämättä ole mitään järkevää syytä ja joka voi aiheuttaa myös käyttäytyjälle itselleen vahinkoa. Se voi olla monessa tapauksessa olla haitallista sekä käyttäytyjälle itselleen että käytöksen kohteelle, mutta siitä huolimatta henkilö päättää käyttäytyä niin. Tarkoituksena voi olla ”näyttää” jotakin jolleku(i)lle, mutta se ei ole välttämätöntä. Inat-käytös on tyypillisesti päättäväistä mutta järjenvastaista. Inatiin liittyy usein myös vahingoniloa.

Inat on kroaatti—suomi-sanakirjassa käännetty uhmaksi. Käsitteiden merkitys ei kuitenkaan ole aivan sama, sillä uhma ei aina ole ajattelematonta ja järjenvastaista. Pienempi ja avuttomampi voi uhmata vahvempaansa ja suurempaansa. Sekä uhmaavan että inat-käytöksen seuraukset voivat olla haitallisia, mutta inatille on tyypillistä, ettei alun perinkään ollut mitään (moraalista) järkevää syytä käyttäytyä niin kuin käyttäydyttiin. Erään näkemyksen mukaan inat-käytös on ”lapsellista käytöstä”.

Esimerkki inatista on se, kun pieni lapsi kieltäytyy syömästä vain siksi, etteivät vanhemmat ostaneet lapselle lelua. Lopputulos on se, että lapsi jää nälkäiseksi, mikä ei ole mukavaa, ja todennäköisesti hän tulee myös saamaan rangaistuksen.

Suomeksi serbian ’tein sen inatin takia’ ilmaistaisiin ehkä luonnollisimmin ”tein sen vain, koska huvitti” tai "tein sen silkkaa piruuttani", mutta edellisistä ilmauksista ei täysin käy ilmi inatiin usein liittyvä halu tahallaan ärsyttää.

Serbialaisen sananlaskun mukaan ”inat on huonoin ammatinvalinta” (serbiaksi od inata nema goreg zanata / од ината нема горег заната, makedoniaksi инает е лош занает).