Ilmastonmuutos Ghanassa

Ilmastonmuutos vaikuttaa Ghanassa kohottamalla lämpötiloja ja merenpintaa sekä pienentämällä sademäärää. Rannikolla ilmastonmuutos aiheuttaa eroosiota.[1][2]

Ghanalaisen kaupungin ruuhkainen katu tulvii sateessa. Vesi ulottuu lähes autojen pohjaan.
Ghanalainen katu tulvii sateessa.
Ghanan ilmasto Köppenin luokituksen mukaan 1980–2016. Suurin osa maasta on savannia. Pieni alue lounaassa on monsuuni-ilmastoa. Monsuuni-ilmasto jatkuu kapeana kaistaleena maan keskiseen eteläosaan niin, että rannikko on savannia.
Ghanan ilmasto Köppenin luokituksen mukaan 1980–2016.
Ghanan ilmasto Köppenin luokituksen mukaan 2071–2100. Maan lounaisosan monsuuni-ilmastoalue on muuttunut sisämaan puolelta rikkonaisemmaksi. Etelärannikolla on hyvin pieni alue subtrooppista aroa.
Ghanan ilmasto Köppenin luokituksen mukaan 2071–2100.

On odotettavissa, että ilmastonmuutoksen myötä Ghanan vuotuinen keskilämpötila nousee vuoteen 2080 mennessä 1,4–5,8 °C. Lämpötila nousisi etenkin maan pohjoisosassa. Vuotuinen sademäärä vähenee vuoteen 2040 mennessä 4 %, ja merenpinta kohoaa vuoteen 2100 mennessä 75–190 mm. Vaikka kokonaissademäärä pieneneekin, sade tulee yllättävämpinä ja rankempina kuuroina.[2]

Vaikutukset yhteiskuntaan

muokkaa

Kuivuuden lisääntyinen vaikuttaisi maanviljelyä ja lyhentäisi kasvukautta. Toisaalta kuivuus vähentäisi juomakelpoisen veden määrää. Ghanassa on useita vesilähteitä, jotka ylittävät sen valtionrajat ja joita myös naapurimaat hyödyntävät. Kuivuus saattaakin lisätä Burkina Fason ja muiden naapurimaiden ja Ghanan välisiä jännitteitä.[2]

Neljäsosa maan asukkaista asuu rannikolla. Merenpinnan nousu ja toisaalta ilmastonmuutoksen myötä lisääntynyt riski sairastua veden välityksellä leviäviin tauteihin vaikuttaisi erityisesti heihin.[2]

Ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa Ghanassa välillisesti maan sisäiseen muuttoliikkeeseen. Pohjois-Ghanassa ilmastonmuutos aiheuttaa kuivuutta ja sen seurauksena maatalouden satomenetyksiä. Samalla etenkin nuoret miehet mutta myös naiset muuttavat yhä yleisemmin töiden perässä Etelä-Ghanaan. Osa heistä päätyy siellä pakkotyöhön. Toisaalta osa perheistä päätyy rahaa saadakseen naittamaan tyttärensä.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. Ghana globalis.fi. Suomen YK-liitto. Arkistoitu 17.3.2023. Viitattu 17.3.2023.
  2. a b c d Climate Change Risk Profile Ghana 31.1.2017. USAID. Arkistoitu 31.12.2022. (englanniksi)
  3. Laakso, Teija: Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys Maailma.net. 22.9.2021. Viitattu 17.3.2023.